Kiinassa alkuvuonna käynnistynyt koronavirus COVID-19-tartuntatautiepidemia on laajentunut maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Myös Suomessa on tavattu lisääntyvästi tartuntoja ja riski tartunnan saamiselle täälläkin on kasvanut. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi Suomessa on siirrytty poikkeustilaan ja turvauduttu useisiin voimakkaisiin rajoitustoimiin, mutta samalla on käynnistynyt keskustelu varautumisen riittävyydestä. 

Suomi joutui kuluneella viikolla avaamaan varmuusvarastonsa. On huolestuttavaa, että varmuusvarastoihin joudutaan turvautumaan jo ennen varsinaisen epidemian alkamista.  

Jotta koronavirusta kyetään ehkäisemään riittävän tehokkaasti, suojavarusteita on hankittava lisää nopeutetusti niin, että ne riittävät sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä esimerkiksi kotihoidossa olevien ikäihmisten ja muiden riskiryhmään kuuluvien parissa työskenteleville. On myös tärkeää ohjeistaa suojavarusteiden oikea käyttö, jotta turvataan sekä niiden riittävyys että suojaavuus. Suojavarusteiden ohella on varmistettava myös muiden tarvikkeiden, lääkinnällisen hapen ja hengitys- ym. laitteiden sekä testauskapasiteetin riittävyys. Lähtökohdaksi määrittelyssä tulee ottaa pahin skenaario, jotta kasvaviin tarpeisiin kyetään varmuudella vastaamaan. 

Kriisi on osoittanut, että yhteiskuntamme ja terveydenhuoltomme ovat riippuvaisia monista kaukaakin tuotavista tarvikkeista ja varaosista. Kriisin aikana niiden saatavuus heikkenee ja hinta maailmanmarkkinoilla nousee, kun kaikilla on huutava pula samoista asioista. Olemme tilanteessa, jossa suomalaisten yritysten tuotantoa tulee nopeasti kyetä nostamaan ylös, jotta turvaamme riittävän omavaraisuuden ja huoltovarmuuden myös tällä puolella.