Kirjallinen kysymys
KK
199
2019 vp
Paavo
Arhinmäki
vas
ym.
Kirjallinen kysymys Syyrian kurdien tilanteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kurdien rooli taistelussa ääri-islamistista terrorijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa on ollut aivan keskeinen. Kurdijoukot ovat onnistuneet syöksemään vallasta Isisin Pohjois-Irakissa ja Pohjois-Syyriassa. Nyt kurdijoukot ylläpitävät vakautta vaikeissa olosuhteissa Pohjois-Syyriassa.  
Laaja kansainvälinen liittouma on tukenut kurdijoukkoja taistelussa Isisiä vastaan. Myös Suomi on tukenut kurdijoukkoja antamalla koulutusta. Tälläkin hetkellä suomalaisia kouluttajia on Pohjois-Irakin Kurdistanissa, ja Suomi on jatkamassa operaatioon osallistumista myös ensi vuonna.  
Nyt Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on tehnyt takinkäännön ja kääntää selkänsä kurdeille ja kansainväliselle liittoumalle sallimalla Turkin aloittaa operaatio kurdien hallitsemilla alueilla Syyriassa. On kansainvälisten periaatteiden vastaista, että yksi maa antaisi toiselle maalle luvan hyökätä kolmanteen maahan. Lisäksi jos Turkki käy kurdien kimppuun, vaarana on alueen epävakautuminen ja äärijärjestö Isisin uusi nousu Syyriassa.  
Presidentti Trumpin politiikka on vastuutonta ja uhkaa vakavasti pyrkimyksiä rauhaan alueella. Turkin hyökkäys kurdeja vastaan on vaarallinen koko Lähi-idän turvallisuuskehityksen kannalta. 
Kurdit ovat auttaneet koko maailmaa Isisin vastaisessa taistelussa. Olisi kohtuullista, että Suomi ja muu maailma myös puolustaisivat kurdeja Syyriassa, Turkissa, Irakissa ja Iranissa. EU:n puheenjohtajana Suomen tulisi pyrkiä vakauttamaan tilannetta ja tukemaan rauhanomaisen ratkaisun etsimistä Pohjois-Syyrian tilanteeseen. Kurdeja ei saa hylätä. Turkin suunnittelemat sotatoimet pitää tuomita ja estää. 
Samaan aikaan Suomen ulkoministeriö on puoltanut asevientilupia Turkkiin, vaikka hallitusohjelman mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Suomea myös sitoo EU:n yhteinen kanta asekaupasta sekä kansainvälinen asekauppasopimus. Kumpikin kieltää asekaupan maihin, joissa on riski aseiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin. Hallitusohjelman mukaan Suomi myös aikoo edistää asekauppasopimuksen toimeenpanoa. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo toimia Pohjois-Syyrian turvallisuustilanteen vakauden puolustamiseksi, 
miten hallitus aikoo tukea Pohjois-Syyrian kurdien asemaa ja  
miten hallitus ja ulkoministeriö arvioivat tämänhetkisessä tilanteessa asevientilupien myöntämistä jatkossa Turkkiin? 
Helsingissä 8.10.2019 
Paavo
Arhinmäki
vas
Merja
Kyllönen
vas
Veronika
Honkasalo
vas
Matti
Semi
vas
Mai
Kivelä
vas
Juho
Kautto
vas
Jussi
Saramo
vas
Viimeksi julkaistu 9.10.2019 14:48