Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan "liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden takia".
Niin ikään hallitusohjelmaan on kirjattu: "Lainsäädäntöä muutetaan siten, että jakeluvelvoite pysyy nykyisessä 13,5 prosentissa vuonna 2024. Vuosina 2025—2027 jakeluvelvoitetta nostetaan maltillisesti asteittain siten, että vuonna 2025 taso on 16,5 prosenttia, vuonna 2026 19,5 prosenttia ja vuonna 2027 22,5 prosenttia. Ns. kehittyneimpien jakeiden lisävelvoitetta nostetaan nykyisestä kahdesta prosentista vuonna 2025 kolmeen prosenttiin ja vuonna 2026 neljään prosenttiin. Pyritään maksimoimaan kotimaisen biokaasun osuus lisävelvoitteen täyttymisessä."
Hallitusohjelmassa on myös lupaus siitä, että "vuosien 2025—2027 aikana jakeluvelvoitteen noston vaikutus polttoaineiden hintaan kompensoidaan esimerkiksi jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotolla, liittämällä liikennesähkö jakeluvelvoitteeseen ja laskemalla polttoaineiden verotusta, mahdollisuuksien mukaan painottaen uusiutuvan jakeen veron keventämistä".
Hallitus toteutti vuoden 2024 alusta liikennepolttoaineverotuksen alentamisen. Bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero laski keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Huojennukseen hallitus käytti vuoden 2024 tasolla noin 168 miljoonaa euroa. Kehysriihessään huhtikuussa 2024 hallitus päätti korottaa yleistä arvonlisäverokantaa 25,5 prosenttiin. Arvioiden mukaan se olisi nostamassa voimaan tullessaan, näillä näkymin jo syyskuun alussa, liikennepolttoaineiden pumppuhintoja noin 3 senttiä litralta.
Arvioiden mukaan jakeluvelvoitteen yhden prosenttiyksikön korotuksen vaikutus olisi 1—1,2 senttiä litralta. Vaalikauden kolmelle viimeiselle vuodelle vuosittain hallitusohjelmassa toteutettavat jakeluvelvoitteen korotukset olisivat nostamassa liikennepolttoaineiden hintoja noin 9—11 senttiä litralta.
Valtiovarainministeriön esityksessä julkisen talouden suunnitelmaksi liikennepolttoaineiden veronalennukseen olisi varattu vuosille 2026 ja 2027 yhteensä 100 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti kehysriihessään myös, että Suomi liittyy EU:n liikennettä koskevaan päästökauppajärjestelmään vuonna 2027. Hallitus ei päätöksellään ole siten käyttämässä mahdollisuutta lykätä EU-päästökauppajärjestelmään siirtymistä vuoteen 2031. Myös tämä tulee nostamaan liikennepolttoaineiden pumppuhintoja jopa kymmenillä senteillä litralta, minkä hallitus kompensoi kuljetusyrittäjille ainakin osittain ottamalla käyttöön ns. ammattidieselveronpalautusjärjestelmän vuoden 2027 alussa.
Oma lukunsa voi olla myös, millaisia seuraamuksia hallituksen perääntyminen toteuttaa Suomen antamia sitoumuksia vähentää liikenteen päästöjä tulee aiheuttamaan. Viime kädessä Suomea uhkaavat EU-sanktiot tai velvollisuus ostaa muilta jäsenmailta päästövähennysoikeuksia.
Käsityksemme mukaan hallituksen päätökset yhteenlaskettuina hallitus on omilla päätöksillään, ja hallitusohjelmansa vastaisesti, nostamassa liikennepolttoaineiden pumppuhintoja jopa huomattavasti puhumattakaan toisen päähallituspuolueen perussuomalaisten lupauksista. Perussuomalaiset lupasi viime vaalikaudella johdonmukaisesti ja vuosi toisensa jälkeen alentaa liikennepolttoaineiden hintoja sellaisilla keinoilla, joiden eduskunnan valtiovarainvaliokunta mietinnössään kolmeen kansalaisaloitteeseen totesi maksavan miljardeja euroja menetettyinä verotuloina ja olevan myös osittain EU-sääntelyn vastaisia.