Hallitus ajaa lukukausimaksujen käyttöönottoa EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Päätös olisi erittäin haitallinen niin työperäisen maahanmuuton saatavuuden, pienten lukioiden säilymisen ja alueellisen elinvoiman kannalta. 

Lukukausimaksujen käyttöönotto olisi kuolinisku monille pienille lukioille, joissa opiskelee EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Pienenevien ikäluokkien takia lukioilla on vaikeuksia pärjätä ilman ulkomailta tulevia opiskelijoita. Päätös heikentäisi myös samojen kuntien perusopetuksen laatua, sillä moni opettaja opettaa sekä lukion että peruskoulun puolella. Lukioiden lakkauttaminen ja perusopetuksen resurssien puute taas heikentää elinvoimaa kunnissa, jotka jo valmiiksi ovat taloudellisesti haastavassa tilanteessa.  

Itä-Lapin kunnat ovat esittäneet huolensa lukukausimaksujen käyttöönoton vaikutuksista. Ne ovat nostaneet esille myös sen, että opintojen ohella moni ulkomaalaistaustainen opiskelija on työskennellyt paikallisissa yrityksissä esimerkiksi matkailu- ja palvelualoilla. Opiskelijat ovat siis samalla helpottaneet alueen työvoimapulaa. Panos on merkittävä, sillä esimerkiksi Sallan lukiossa opiskeli vuoden 2025 alkupuolella 54 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa. 

OECD-maaraportin mukaan Suomi tarvitsee korkeasti koulutettua työperäistä maahanmuuttoa. Suomen houkuttelevuutta ja maahan asettumista vaikeuttavat paikallisen kielen osaamisen puute. Ulkomaiset toisen asteen opiskelijat ovat hyvä osaratkaisu haasteeseen, sillä motivoituneet ja suomea opiskelevat nuoret jäävät todennäköisesti Suomeen opiskelemaan ja tekemään töitä. Suomen Yrittäjät ovat esittäneet, että lukukausimaksujen ulkopuolelle rajattaisiin suomen- tai ruotsinkieliset toisen asteen opinnot. Muun muassa Saksassa ja Ranskassa opiskelu kansalliskielellä on maksutonta.