Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
On arvioitu, että jopa 70 000 alaikäistä lasta asuu päihdeongelmaisten vanhempien kanssa. Etätyön, lomautusten ja koulujen sulkemisen vuoksi vietetään pitkiä aikoja kotona ja vapaa-aikaa on aiempaa enemmän. Sosiaalisen kontrollin väheneminen, arkirutiinien puute sekä ravintoloiden ja baarien sulkeutuminen voivat lisätä juomista kotioloissa. Useat asiantuntijat ovat viime aikoina esittäneet julkisuudessa huolensa poikkeusolojen aiheuttaman päihteidenkäytön kasvusta sekä päihdeperheissä asuvien lasten hyvinvoinnista. Helsingin Sanomien haastattelussa A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki peräänkuuluttaa sosiaalipalveluiden saatavuutta myös poikkeustilan aikana sekä epäilee, että alkoholinkulutuksen kasvu tulee kostautumaan viimeistään pandemian päättyessä. Ylen haastattelema Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan oppilaiden tavoitettavuudesta. Etäopetuksen taso vaihtelee kunnittain suuresti sekä opettajien osaamisen että saatavilla olevan välineistön vuoksi. Opettajien keinot huomata muutokset oppilaiden hyvinvoinnissa ovat hyvin rajallisia oppilaiden ollessa etäopetuksessa.
Koronaviruspandemian takia monissa kunnissa on jouduttu vähentämään sekä kiireetöntä hoitoa että sosiaalitoimen resursseja. Palveluita on suljettu tai siirretty verkkoon tartuntavaaran tai kokoontumiskiellon vuoksi. Myös monet vapaa-ajan harrastukset ovat jäissä pandemian vuoksi. Perheiden sulkeutuessa yhä enemmän neljän seinän sisälle ulkopuolisten on mahdotonta tietää, mitä kodissa tapahtuu. Koulu tai kodin ulkopuolinen harrastus on saattanut olla haastavissa kotioloissa elävän lapsen ainoa henkireikä, mutta tällä hetkellä tätä yhteyttä ympäröivään maailmaan ei ole.
Monissa maissa alkoholin on huomattu lisäävän lähisuhdeväkivaltaa. Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa alkoholin myynti kiellettiin huhtikuun puoleenväliin saakka lapsiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö ovat vakavia ongelmia saarella ja paikalliset viranomaiset pelkäävät tilanteen pahenevan koulujen sulkeuduttua koronaviruksen takia. Jo pelkästään sosiaalinen eristäytyminen on omiaan kiristämään samassa taloudessa asuvien ihmisten välejä. Esimerkiksi Kiinassa ja Italiassa sekä useissa yhdysvaltalaiskaupungeissa lähisuhdeväkivalta on ollut nousussa eristyksen ja ulkonaliikkumiskieltojen voimaantulon jälkeen.
Myös Suomessa on havaittu lähisuhdeväkivallan lisääntyneen. Poliisille on tämän vuoden maaliskuussa tullut aiempaa enemmän ilmoituksia kotona tapahtuvasta väkivallasta, häiriökäyttäytymisestä ja metelöinnistä viime vuoteen verrattuna. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että syynä ovat ainakin osittain koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan sekä turvakotien että avopalveluiden asiakasmäärät ovat myös olleet nousussa. Aikuisten ongelmat heijastuvat väistämättä myös kotona asuviin lapsiin. Kysymys kuuluukin, miten koteihinsa kadonneiden lasten ongelmat voidaan tunnistaa ja kuinka heitä voidaan auttaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: