Sosiaalisessa mediassa on jaettu viime aikoina useita väkivaltaista materiaalia sisältäviä videoita. Videoilla esiintyy lapsia, nuoria sekä nuoria aikuisia. Poliisi on esittänyt toiveen, ettei tämänkaltaisia väkivaltaa sisältäviä videoita jaettaisi. Monet suomalaiset ovat kuitenkin huolestuneita lasten ja nuorten kokeman väkivallan uhan lisääntymisestä. 

Poliisin mukaan alaikäisten väkivaltarikollisuus on trendinomaisesti lisääntynyt. Tapauksia on ollut erityisesti Uudenmaan alueella, mutta nuorisorikollisuuden lisääntyminen on näkynyt myös muualla Suomessa. Väkivaltarikollisuudessa yleisesti on nähty kasvua vuodesta 2015 alkaen. Viime vuosina on myös havaittu katujengi-ilmiön voimistumista. Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset tapahtuvat usein kouluympäristössä ja kohdistuvat pääasiassa toisiin alaikäisiin henkilöihin. Poliisin vuonna 2022 tekemän raportin mukaan erityisesti teräaseita ja sosiaalista mediaa tai kuvaamista koskevat maininnat ovat viime vuosina yleistyneet. 

Tutkimusten mukaan nuorisorikollisuuden riskitekijöitä ovat muun muassa ylisukupolvinen huono-osaisuus, matala koulutustaso, erilaiset psykososiaaliset ongelmat, lapsuudenaikaiset käytöshäiriöt sekä heikot kognitiiviset kyvyt. Myös asuinalueen rikosaktiivisuudella on vaikutusta nuoren rikoskäyttäytymiseen. 

Harjoitettavalla kotouttamispolitiikalla on vaikutusta ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemien väkivaltarikosten määrään. Poliisin rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan ulkomaalaistaustaisten rikosepäilyjen määrä on merkittävästi suomalaistaustaisten nuorten rikosepäilyjen määrää korkeampi, noin 2,8-kertainen. On kuitenkin muistettava, että väestöön suhteutettu rikosepäilyjen määrä on kasvanut yhdenmukaisesti sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla, eikä siksi voida vetää suoria johtopäätöksiä, että nuorisorikollisuuden lisääntyminen selittyisi nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuuden kasvulla.