Viimeksi julkaistu 20.5.2021 10.10

Kirjallinen kysymys KK 323/2021 vp 
Jussi Wihonen ps 
 
Kirjallinen kysymys yleisörajoituksista koronaepidemian aikana

Eduskunnan puhemiehelle

Koronatilanteen hellittäessä ja ilmaantuvuuslukujen laskiessa on monin paikoin Suomea päästy siihen onnelliseen tilanteeseen, että koronarajoituksia ja -suosituksia on päästy höllentämään. Hallitus on myös linjannut omaa exit-strategiaansa, ja koronarokotukset etenevät päivä päivältä. 

Rajoitusten purkaminen ei ole sujunut ongelmitta. Suurta hämmästystä ovat aiheuttaneet linjaukset ravintoloiden anniskelu- ja aukioloajoissa. Urheilu- ja yleisötapahtumien osalta kysymysmerkit ovat vieläkin suurempia. Moni tapahtumanjärjestäjä on epätietoinen linjauksista tai niiden aikatauluista, ja suurin osa kesän suurista tapahtumista onkin jo peruttu. 

Exit-strategian mukaisesti päätäntävaltaa on siirretty entistä enemmän aluehallintoviranomaisille ja kunnille. Alueellisten erojen huomioiminen on suotavaa, mutta silti kaivattaisiin yhteistä linjaa, miten toimitaan. Nyt päätökset tuntuvat perustuvan liikaa virkamiesten tulkintojen varaan eikä taudin leviämisen kannalta oleellisiin tekijöihin. 

Käytännön esimerkkeinä on nähty esimerkiksi jääkiekon Liigan pudotuspeleissä, varsinkin loppuottelujen aikaan. Yleisöä ei halleihin saanut ottaa, mutta samaan aikaan ravintoloiden terassilla ottelua pystyi katsomaan toistasataa ihmistä. Otteluja siirrettiin myös alkavaksi aiemmaksi ravintoloiden aukiolojen mukaan. Esimerkiksi loppuottelujen aikaan Varsinais-Suomesta matkattiin seuraamaan ottelua Satakunnan baareihin, koska alueella oli pidennetty anniskeluaika. Vaikka ottelut pelattiin Turussa. 

Teatteriin ei saa ottaa kuin kuusi henkilöä, mutta seinänaapurissa oleva baari pystyy toimimaan 50 %:n asiakaspaikoilla. Jalkapallon sallituissa yleisömäärissä on varsin suuria eroja: esimerkiksi Helsingissä HJK:n otteluihin rajoitus on kuusi henkilöä, kun taas esimerkiksi Kuopiossa KuPSin peleissä voi ottaa jo 2 000 katsojaa. 

Rajoitukset ja suositukset määräytyvät tautitilanteen mukaan, mutta tuntuu, että tulkinnat ovat täysin byrokraattisia ja eivät koronan kannalta ole mitenkään perusteltavissa. Kun korona-aikaa on eletty jo vuosi ja on saatu paljon hyviä kokemuksia tapahtumien järjestämisestä turvallisesti, niin on käsittämätöntä, että yleisörajoitusten osalta ei ole löydetty selvää linjaa siitä, millä rajoituksia ja suosituksia tehdään ja puretaan tautitilanteen mukaan.  

Esimerkiksi muualla Euroopassa on yleisötilaisuuksia avattu kulttuurin ja urheilun osalta ja yleisöä on päästetty katsomoon, vaikka maissa tautitilanne on Suomea huonompi. Ihmisiä kummastuttaakin Suomen ottama rajoitusten avaamislinja, joka tuntuu olevan ravintoloiden ja yleisön osalta joko tai.  

Jos esimerkiksi ulkoilmassa olevan jalkapallostadionin yleisökapasiteetti on yli 10 000 katsojaa, niin miksi yleisömäärää rajataan vain kuuteen tai kymmeneen henkilöön, kun samalla alueella sijaitsevassa ravintolassa voidaan ottaa toistasataa ihmistä?  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten yleisö- ja kokoontumisrajoituksia koskevia linjauksia aiotaan selventää ja parantaa tautitilanteen hellittäessä, 
miten varmistetaan tiedonkulku tapahtumien järjestäjille, jotta he voivat tehdä ennakoivia päätöksiä,  
miten vastaava ministeriö ohjeistaa aluehallintoviranomaisia ja kuntia päätöksenteossa,  
onko päätöksenteko ollut vastaavan ministerin mukaan oikea-aikaista, kohtuullista ja oikeudenmukaista ja 
miten tilannetta aiotaan parantaa, ottaa virheistä opiksi ja varmistaa, että tapahtumien järjestäjillä on mahdollisuus järjestää tapahtumia turvallisesti loppukesänä, tulevana syksynä ja talvena? 
Helsingissä 20.5.2021 
Jussi Wihonen ps