Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pankkihuijausten määrä on Suomessa kasvussa ja valeviestejä on yhä vaikeampi erottaa oikeista viesteistä. Pankkihuijausten vahingot jäävät useimmiten kuluttajien vastuulle, koska huijauksessa viedyt rahat saadaan palautettua vain harvoin — myös silloin, kun tekijä saadaan selville. Pankkihuijauksen uhriksi joutunut joutuu siis lähes aina maksamaan tappiot itse. Pankkien vastuuta korvauskäytäntöjen suhteen ja huijausten ehkäisemiseksi tulisi lisätä.
Viime vuonna pankit ottivat vastuulleen vain 8 % petollisten tilisiirtojen tappioista ja 89 % tappiosta jäi asiakkaan itsensä maksettavaksi. Tämä selviää Suomen Pankin tilastoista. Rahana asiakkaiden osuus oli 22,9 miljoonaa ja pankkien 2,1 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kuluttajien osuus kaikenlaisten pankkihuijausten vahingoista on vielä suurempi, koska Suomen Pankin tilastot kattavat vain niin sanotut oikeudettomat tilisiirrot, kuten huijaukset, joissa uhri antaa tunnuksensa vahingossa valesivustolle.
Ruotsissa ja Britanniassa pankkien vastuu petosvahingoista on korkeampi kuin Suomessa. Suomessa Kuluttajaliitto on vaatinut pankkeja kantamaan enemmän vastuuta huijausten ehkäisemisestä ja korvaamisesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: