Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala vastasi keskustalaisten kansanedustajien tekemään kirjalliseen kysymykseen puurakentamisen edistämisestä tammikuussa 2026 (KKV 451/2025 vp.). Vastaus ei kaikilta osin vastannut tekemäämme kysymykseen, minkä lisäksi Metsäbiotalouden tiedepaneelilta on tullut uutta tietoa puurakentamiseen liittyen. Tästä johtuen on syytä kysyä uudelleen puun käytön lisäämisestä rakentamisessa ja mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus ja vastuuministeri aikovat sen osalta tehdä. 

Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kaikista Suomen päästöistä. Tiedepaneelin tutkimushankkeessa laaditut skenaariot osoittavat, että puun käytön lisääminen rakentamisessa voi vähentää rakennetun ympäristön vuosittaisia kokonaispäästöjä jopa 11 prosenttia verrattuna nykyiseen tasoon. Suurin potentiaali puun käytön lisäämiseen on kerrostalorakentamisessa. Suomi on Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa: noin 47 prosenttia kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa ja noin kolme neljäsosaa uusista asunnoista rakennetaan kerrostaloihin. Kuitenkin vain noin neljä prosenttia asuinkerrostaloista on nykyisin puurunkoisia. Tiedepaneelin mukaan puurakentamisen lisäämisellä saavutettavat päästösäästöt ovat merkittävän suuruisia suhteessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitettyihin muihin päästövähennystoimiin. 

Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimushankkeen lähtökohtana on ollut, että puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä ilman metsien hakkuumäärien kasvattamista. Puun ohjaamisella enenevässä määrin rakentamiseen voitaisiin hakkuita tiedepaneelin mukaan jopa vähentää. Puun käytön lisääminen perustuisi myös nykyistä enemmän hybridirakentamisen kautta, eli yhdessä betonin, teräksen ja muiden materiaalien kanssa. 

Puurakentamisen mahdollisuuksia ilmastopolitiikassa ei Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan ole otettu Suomessa vielä riittävän hyvin huomioon. Esimerkiksi Tanskassa rakennusten päästörajojen kiristyminen on lisännyt biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöä. Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan vapaaehtoisia hiilivarastomarkkinoita (CRCF), jotka voivat toteutuessaan parantaa puupohjaisten ratkaisujen kilpailukykyä. "Rakennusten hiilisertifikaateista voi tulla merkittävä tulonlähde rakentajille ja kiinteistöjen omistajille. Tässä ilmastotoimet ja talous ohjaavat rakentamista samaan suuntaan", toteaa tiedepaneelin tutkimushanketta johtanut Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen. 

Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimushanke nostaa esille selkeitä syitä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kehity. Vuonna 2025 voimaan astunut rakentamislaki ja sen nojalla annetut asetukset rakennusten ilmastoselvityksestä ja hiilijalanjäljen raja-arvoista eivät Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan ohjaa riittävästi rakentamisen materiaalivalintoja. Hiilijalanjäljen raja-arvot on sen mukaan asetettu liian väljiksi. Tutkimuksen tulosten pohjalta Metsäbiotalouden tiedepaneeli on laatinut neljä politiikkasuositusta puun käytön lisäämiseksi rakentamisessa. On perusteltua odottaa, että hallitus ottaa nämä suositukset myös käyttöön.