Ikääntyneiden ihmisten taloudellisen hyväksikäytön riskit ovat lisääntymässä. Yksityisten ja julkisten palveluiden siirtyessä yhä suuremmalta osin verkkopohjaista ja sähköistä asiointia edellyttäviksi ovat taloudellisesti merkittävätkin ratkaisut pitkälti yksilöiden omalla vastuulla ja oman osaamisen varassa. Henkilökohtaista, aseman tai viran vastuulla annettavaa palvelua on entistä harvemmin tarjolla.
Ikäihmisten kykyä selviytyä arjen haasteista ei pidä vähätellä. Silti heidän hyväntahtoisuuttaan tai luottamustaan voidaan käyttää väärin silloinkin, kun kyseessä ovat terveet ja toimintakykyiset ihmiset. Hyväksikäytön riskien kasvu liittyy kuitenkin erityisesti tilanteisiin, joissa käytetään hyväksi sairauden takia alentunutta harkintakykyä taloudellisen hyödyn saamiseksi. Nämä tilanteet yleistyvät: Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä, ja muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain arviolta noin 14 500 henkilöä, joista valtaosa on yli 80-vuotiaita.
Ikäihmisten taloudellisen hyväksikäytön riskeihin varautuminen on puutteellista. Yksityisiä palveluntuottajia ei velvoiteta ottamaan huomioon ikäihmisten tarpeita. Julkisten palveluiden tuottavuushankkeissa saatetaan nämä erityistarpeet sivuuttaa kokonaan. Rikosten torjunnassa ikäihmisten taloudellisten etujen suojaaminen ei ole saanut riittävää huomiota.
