Euroopan parlamentti kehotti v. 2015 kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita tunnustamaan Armenian kansanmurhan. Suomi ei ole kuitenkaan kehotuksesta huolimatta tunnustusta antanut. Arvioiden mukaan 1,5 miljoonaa armenialaista tapettiin Osmanien valtakunnan viimeisinä vuosina eli ensimmäisen maailmansodan aikana. Miehiä, naisia ja pieniä lapsia karkotettiin, kidutettiin, raiskattiin, murhattiin ja poltettiin elävinä. Uhrien jälkeläiset Suomessa ja maailmalla odottavat yhä Armenian kansanmurhan tunnustamista. 

Armenian kansanmurhan ovat tunnustaneet Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien alivaliokunta, Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto, Kansainvälinen kansanmurhatutkijoiden yhdistys, Pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, Latinalaisen Amerikan parlamentti, Keski-Amerikka Parlamentti, Andien parlamentti, Mercosurin parlamentti, 17  Euroopan  unionin jäsenvaltiota eli Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovakia, Ruotsi ja muista maista esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Brasilia, Armenia, Sveitsi, Vatikaani, Argentiina, Bolivia, Chile, Paraguay, Uruguay, Venezuela, Libya, Libanon ja Syyria. On yllättävää, että Suomi ei ole ihmisoikeuksia kunnioittavana maana tässä joukossa mukana.  

Turkkilaisten vuonna 1915 toimeenpanemat armenialaisten joukkoteloitukset ovat yksi 1900-luvun järkyttävimpiä tapahtumia. Turkki kieltää armenialaisiin kohdistuneiden väkivaltaisuuksien määrittelemisen kansanmurhaksi. Turkin näkemyksen mukaan toimet olivat "välttämättömiä" armenialaisten kapinallisten toiminnan vuoksi, mutta nykytutkimus on nähnyt asian toisin. Ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavan maana Suomen on tunnustettava armenialaisten joukkomurha kansanmurhaksi.