Maailmanlaajuiseksi pandemiaksi levinneeseen yleisvaaralliseen COVID-19-tautiin ei ole vielä olemassa olevaa rokotetta tai ratkaisevaa lääkehoitoa. Suomessa on muun maailman mukana jouduttu turvautumaan erilaisiin fyysistä etäisyyttä takaaviin kokoontumis- ja liikkumisrajoituksiin tartuntojen ehkäisemiseksi. Tarttuvuusluvun matalana pysyminen on olennaista, mutta vasta toimivan rokotteen saatavuuden arvioidaan olevan avainasemassa, jotta virus saadaan lopullisesti hallintaan.  

Kilpajuoksu koronavirusrokotteen kehittämiseksi on käynnissä. Useita rokotteita on ilmoitettu olevan kehitteillä ja eriasteisissa testausvaiheissa. Hallitus on esittänyt rahoitusta rokotteen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Rokotteen käyttöönottoon pelätään kuitenkin liittyvän saatavuuteen liittyviä haasteita.  

Myös Suomessa on käynnissä tutkimushankkeita kotimaisen koronarokotteen kehittämiseksi. Ainakin yhden ei-kaupalliselta pohjalta toimivan tutkimusryhmän kehittämä rokote on lähes valmis eläinkokeisiin. Kotimaisen rokotteen jatkokehittäminen vaatisi kuitenkin investointeja kliinisen tutkimuksen ja suurtuotannon mahdollistamiseksi. Suomessa tulisi todennäköisesti pikaisesti rakentaa uudelleen omaa valmistuskapasiteettia.  

Rokotteen saatavuuden varmistaminen vaatii selkeää kansallista strategiaa, jotta turvallinen ja toimiva rokote saadaan käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla. Tutkimukseen perustuvalla työllä on onnistuessaan nähtävissä laajempi hyöty.  

Valtioneuvoston taustatiedoksi valmistuneessa Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raportissa: Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi on käsitelty rokotetta hyvin lyhyesti. Kuitenkin koronastrategian suunta voi olla suuresti riippuvainen rokotteen aikataulusta. Raportissa ei käsitellä toimia, joilla rokotteen saatavuutta voitaisiin nopeuttaa.