Viime vuonna verottaja on kiinnittänyt erityistä huomiota koirankasvatukseen, minkä seurauksena useille kasvattajille on määrätty merkittäviä jäännösveroja. Asia on ollut esillä mediassa, koska kasvattajat ovat kokeneet sen hyvin epäoikeudenmukaisena ja epätasa-arvoisena tilanteen ollesssa epäselvä. Osa on lopettanut kasvatustyön ja perustellut sitä verotuskäytännön muutoksilla, joka tekee alasta kannattamattoman. Jos eettinen ja vastuullinen kasvatustyö ei ole kannattavaa, se voi johtaa ei-toivottuun lopputulokseen, jossa rekisteröimättömien pentujen myynti räjähtää. 

Keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu muun muassa koirankasvatustoiminnan toiminnallisen laajuuden ja rajauksen epäselvyys verotuksessa, mikä vaikeuttaa toimintaa harjoittavien henkilöiden aseman määrittämistä ja johtaa eriäviin verotuskäytäntöihin. Lisäksi nykyiset vähennysmahdollisuudet eivät vastaa koirankasvatukseen liittyviä todellisia kustannuksia, sillä esimerkiksi eläinlääkärikulujen ja muiden kasvatus- ja terveydenhuoltokulujen vähennysoikeudet ovat rajoitettuja. Terveystutkimusten osalta on nähtävissä, että verotuksessa ei anneta riittävää tukea olennaisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät jalostuksen vastuulliseen kehittämiseen. Tämä voi pahimmillaan heikentää koirien hyvinvointia ja jalostuksen laatua. 

Lisäksi koirankasvatuksen verokohtelu on epäjohdonmukaista siinä suhteessa, milloin toiminta tulkitaan harrastukseksi tai elinkeinotoiminnaksi. Tämä epätietoisuus ja epäjohdonmukaisuus aiheuttaa epävarmuutta sekä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja taloudellista ennakointia pienimuotoisille kasvattajille. Kennelliitto on myös korostanut, että verotuskäytäntöjä tulee selkeyttää ja yhdenmukaistaa, jotta kasvattajien toimintaedellytykset turvataan ja toiminta voi jatkua vastuullisesti ja laadukkaasti myös tulevaisuudessa.