Lääketieteen peruskoulutus Suomessa on lääketieteen lisensiaatin tutkinto (LL) ja jatkotutkinto tohtori (LT). Koulutuskustannukset ovat yhteiskunnalle Suomessa merkittävät, ja koulutus lisensiaatista tohtoriksi on pitkä ja resurssi-intensiivinen. Kustannukset koostuvat laajasta opetuksen määrästä, tutkimuksesta, harjoittelusta ja opiskelijoiden tukipalveluista. 

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelu kestää kuusi vuotta, ja sen laajuus on vähintään 360 opintopistettä, mikä vastaa 250:tä opintoviikkoa. Opinnot ovat lähes kokonaisuudessaan pakollisia, ja ne sisältävät paljon kliinistä opetusta ja käytännön harjoittelua sairaaloissa. Koulutus on yliopistoille kallis: yhden lääketieteen lisensiaatiksi opiskelevan koulutuskustannukset ovat keskimäärin 50 000—100 000 euroa vuodessa. Koko tutkinnon kokonaiskustannukset yhden opiskelijan osalta voivat olla noin 300 000—600 000 euroa. Kustannukset katetaan valtion ja yliopistojen budjeteista verorahoilla. 

Lääketieteen tohtorin tutkinto on tutkimukseen perustuva jatkotutkinto, joka on kestoltaan noin neljä vuotta lisensiaatintutkinnon jälkeen. Tohtorintutkinto muodostuu väitöskirjasta ja 30 opintopisteen laajuisista opinnoista. Tohtorikoulutuksen kustannukset vaihtelevat ja ovat keskimäärin 100 000—300 000 euroa opiskelijaa kohti. Rahoitus tohtorintutkintoon tulee useista lähteistä, kuten yliopistoilta, Suomen Akatemialta sekä erilaisista säätiöistä. 

Kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät, kun lääketieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot lasketaan yhteen. Erikoistuneen lääkärin koulutus maksaa yhteiskunnalle jopa 400 000—900 000 euroa. 

Kalliista koulutuksesta huolimatta lääkärit tuottavat merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä. He maksavat keskimäärin korkeampia veroja ja auttavat vähentämään terveydenhuollon kustannuksia tehokkaalla hoidolla. Suomessa koulutettujen lääkäreiden työllisyysaste on erinomainen.  

Julkisella puolella on valtava pula lääkäreistä, ja terveysyritykset käyttävät tilannetta hyväkseen pyytämällä kohtuuttomia korvauksia päivystysvuoroista. Etelä-Karjalan hyvinvointialue yritti palkata kolme silmälääkäriä. Lopulta lääkärit ostettiin tarjouskilpailulla. Mehiläisen tarjous oli halvin, ja se maksaa hyvinvointialueelle 315 000 euroa kuussa. Yhden silmälääkärin vuosikustannus on siis 1,26 miljoonaa euroa. Keikkafirman kautta terveyskeskuslääkäri voi saada yli 20 000 euroa kuukaudessa. Lääkäreitä ei myöskään kouluteta lisää, vaikka tarve on ilmeinen. 

Lääkäripalvelut kuuluvat jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Valtion tulisi armeijan lentäjäkoulutuksen tapaan velvoittaa maksuttoman lääkärikoulutuksen saaneille palveluvuosia julkisella sektorilla tai muussa tapauksessa lääkärintointa harjoittavan tulisi korvata koulutuskulunsa tai osa siitä valtiolle.