Hallitus on huhtikuun 2025 kehysriihen ja sitä seuranneiden linjausten pohjalta päättänyt jatkaa maakuntalentojen oston tukemista useilla paikkakunnilla vuoteen 2028 asti.
Liikenne- ja viestintäministeri korosti aiemmin antamassaan vastauksessa jättämääni kirjalliseen kysymykseen KK 168/2025 vp, että valtion osuutta Savonlinnan lentoliikenteen kustannuksista ei voida korottaa kuluvalla sopimuskaudella, eli vuoden 2025 osalta. Ministerin vastauksen mukaan valtion osuuden nostaminen uudella 2026 alusta alkavalla sopimuskaudella edellyttää lisämäärärahan osoittamista talousarvioon vuosille 2026—2028.
Valtion talousarvioesityksen täsmennys julkaistiin 20.11.2025, jossa lentoliikenteen palvelujen ostoon lisättiin 8,9 miljoonaa euroa. Liikenne ja viestintäministeriön mukaan vuoden 2026 lisämääräraha on osoitettu Helsinki-Vantaan ja Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren sekä Porin välisiin lentoyhteyksiin. Savonlinna ei kuitenkaan sisälly tähän kokonaisuuteen. Tämän tiedon perusteella lentojen palvelun ostojen määrärahoja ei ole osoitettu tavalla, jota voitaisiin pitää aiempaa oikeudenmukaisempana, vaan entistä räikeämmin eriarvoisena päätöksenä Savonlinnan osalta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan maakuntien saavutettavuutta tulee vahvistaa ja huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa ostopalveluna hankittavilla lennoilla. Hallitus on lisäksi aiemmin linjannut, että jatkoneuvotteluissa pyritään malliin, joka kohtelee kaupunkeja yhdenvertaisesti.
Savonlinnan jättäminen jälleen täysimääräisen tuen ulkopuolelle herättää siksi vakavia kysymyksiä alueen yhdenvertaisesta kohtelusta. Lentoyhteydet ovat Savonlinnalle tärkeitä niin huoltovarmuuden, matkailun, alueen elinvoiman kuin työllisyydenkin kannalta. Savonlinnan malli on jo usean vuoden ajan poikennut muiden paikkakuntien järjestelyistä siten, että valtio on rahoittanut vain puolet kustannuksista. Nyt Savonlinna jatkaa ainoana paikkakuntana lentojen maksamista itse.
Liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edelleen koko maan hyvä saavutettavuus sekä kolmen tunnin matkustusaikatavoitteesta kiinni pitäminen.