Tämä kysymys on jatkoa 28.4.2020 jättämääni kirjalliseen kysymykseen KK 340/2020 vp. 

Kysyin tuolloin muiden kysymysten ohessa, miten hallitus on varautunut koronakriisin jälkeiseen hoitojonojen purkamiseen? Tähän kysymykseen ministeri ei antanut vastausta. 

Kun koronakriisin vuoksi kiireetöntä hoitoa on lykätty, palvelutarpeet ja niiden arvioinnit ovat kasautuneet jonoihin. Näiden jonojen purkaminen tulee olemaan haastavaa ja syömään valtavasti resursseja. Se voi merkitä myös sitä, että hoitoa joudutaan priorisoimaan sitten, kun jonoja aletaan jälleen purkaa. Kiireettömän hoidon tarve voi myös muuttua kiireelliseksi, mikäli hoitoon pääsy tai hoidon saaminen viivästyy. Tämä taas voi merkitä tarvetta entistä vaativammalle hoidolle, ja avun tarve voi myös pitkittyä.  

Tällä hetkellä vakavissakin sairauksissa myös hoitoon hakeutumista lykätään. Patoutunutta palvelutarvetta voidaan odottaa myös siksi, että normaaliin rytmiin kuuluvia terveydentilan seurantoja ja tarkastuksia laiminlyödään epidemian aikana. Monet kontaktia edellyttävät tarpeelliset ja välttämättömätkin palvelut ovat jääneet toteutumatta. Tämän pelätään pahentavan väestön tautikuormaa, pitkittävän hoitoja ja kasvattavan hoitojen kustannuksia epidemian päättymisen jälkeen.