Luonnonvarakeskus on aiemmin viestinyt, että Suomen metsät olisivat muuttuneet hiilen päästölähteeksi. Uusien laskentojen ja menetelmäpäivitysten jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että metsät ovatkin hiiltä sitovia. Metsien kasvun ja hiilen sitoutumisen todellinen tila on ollut pitkään metsänomistajien ja alan toimijoiden tiedossa, mutta virallisessa viestinnässä ja poliittisen päätöksenteon pohjana käytetyissä arvioissa on tapahtunut merkittävä muutos jälkikäteen. 

Kun valtion tutkimuslaitos muuttaa keskeisiä johtopäätöksiään näin olennaisesti, herää perusteltu kysymys siitä, miksi aiemmat arviot olivat merkittävästi virheellisiä ja miksi niitä käytettiin poliittisen päätöksenteon lähtökohtina. Näillä arvioilla on ollut suoria vaikutuksia lainsäädäntöön sekä metsänomistajien ja alan toimijoiden elinkeinoedellytyksiin sekä Suomen kasvuun. 

Luonnonvarakeskus vastaa myös suurpetojen kanta-arvioista. Näissä arvioissa on toistuvasti esiintynyt epäselvyyksiä, ja kannat on arvioitu kentällä tehtyihin havaintoihin nähden selvästi todellisuutta pienemmiksi. Metsien ja suurpetojen kohdalla toistuva kaava on huolestuttava, arviot eivät vastaa käytännön havaintoja, mutta niiden perusteella ohjataan lainsäädäntöä ja rajoitetaan suomalaisten elinkeinoja sekä omaisuuden käyttöä. 

Kun Luonnonvarakeskuksen tutkimuksia käytetään suoraan eduskunnassa hallituksen esitysten ja poliittisten ratkaisujen perustana, ei riitä, että virheitä korjataan jälkikäteen. On välttämätöntä selvittää, mistä virhearviot johtuvat, millaista ohjausta tutkimustyöhön kohdistuu ja onko tutkimusprosessi aidosti riippumaton, läpinäkyvä ja tieteellisesti kestävä.