Suomen ulkopolitiikka on perinteisesti perustunut vahvaan arvopohjaan, johdonmukaiseen viestintään ja korkeaan kansainväliseen luottamukseen. Ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, oikeusvaltioperiaate ja syrjimättömyys ovat olleet Suomen ulkopoliittisen linjan keskeisiä kulmakiviä ja osa Suomen kansainvälistä maakuvaa. Valtioneuvoston tehtävä on varmistaa, että Suomen arvopohjainen ulkopoliittinen linja ja sen uskottavuus on jatkossa kestävällä pohjalla.  

Viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota ja nostanut esiin kysymyksiä Suomen sitoutumisesta näihin arvoihin. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä se koskettaa suoraan Suomen hallituksen ja poliittisen järjestelmän uskottavuutta aikana, jolloin Suomi korostaa arvopohjaista ulkopolitiikkaa muun muassa EU:ssa, YK:ssa, Natossa ja kahdenvälisissä suhteissa. 

Tällaisessa tilanteessa ulkopoliittisen viestinnän merkitys korostuu. Epäselvä, hajautunut tai reaktiivinen viestintä voi heikentää Suomen kansainvälistä asemaa, vaikeuttaa diplomaattisia suhteita ja heikentää Suomen kykyä toimia uskottavana arvoihin nojaavana kumppanina. On olennaista, että ulkopoliittinen viestintä on ennakoivaa, johdonmukaista ja strategisesti johdettua. 

Erityisesti kysymys on siitä, miten ulkoministeriö on huomioinut viestinnän strategisen merkityksen osana ulkopolitiikan toimeenpanoa ja millä tavoin viestintää käytännössä toteutetaan.