Eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä sekä lainsäädäntövaltaa ja valtiontaloudellista valtaa käyttävänä valtioelimenä johtuu, että eduskunnan on saatava luotettavat ja kattavat tiedot päätöksentekonsa perustaksi. Tämä on perustuslaissa säädettyjen kansanvaltaisen hallitusmuodon perusteiden toteuttamisen välttämättömiä edellytyksiä. Eduskunnan laaja tiedonsaantioikeus turvaa myös valtioneuvoston parlamentaarista valvontaa. Eduskunnalla on perustuslain 47 §:n nimenomaisen säännöksen mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Säännös sisältää valtioneuvoston velvollisuuden oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnan tarvitsemat tiedot ja toisaalta velvollisuuden toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot (HE 1/1998 vp, s. 97/II). Viime kädessä asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot (HE 1/1998 vp, s. 97/II, PL 47 §:n 1 mom.). 

Ikävä kyllä tuoreet julkisuudessa olleet uutiset ovat osaltaan rapauttaneet tämän periaatteen toteutumisen uskottavuutta sosiaali- ja terveysministeriön kohdalta. Kyse on alkoholin etämyyntiin liittyvästä kokonaisuudesta, johon liittyvien asiakirjojen käsittelyn asianmukaisuudesta tehtyä kantelua eduskunnan oikeusasiamies tutkii. Kantelun tehnyt yksityishenkilö epäilee, että ministeriö on evännyt eduskunnalta olennaista tietoa (komission kirje) koskien alkoholin etämyyntiä alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä 2017. 

STM:n uskottavuutta eivät ole myöskään lisänneet muut alkoholin etämyyntiasiaan liittyvät käänteet. Tavalliset kansalaiset ja yrittäjät on asetettu mielivaltaiseen asemaan, sillä ministeriössä ei ole ollut halua selkeyttää nykyistä etämyyntisääntelyä. Kuvaavaa on, että pelkästään kuluvan vuoden aikana useita yrityksiä on joutunut viranomaisten aloitteesta rikostutkinnan kohteiksi, vaikka edes viranomaisilla itsellään ei ole käsitystä siitä, mikä on sallittua ja kiellettyä. 

Yhtä lailla erikoista on ollut ministeriön suhtautuminen mm. EU:n komission aloittamaan EU-Pilot-menettelyyn etämyyntiasiassa. Sen sijaan, että ministeriö olisi antanut komissiolle vastauksia kysymyksiin ministeriön tulkinnoista alkoholin etämyyntiasiassa, keskittyi ministeriö vastauksessaan selvittämään lähinnä enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntijärjestelmää ja Alkon roolia siinä. EU-komission seuraavaa siirtoa EU-Pilot-menettelyssä odotetaan lähiaikoina.