Viime aikoina ovat monet yritykset ja vaikuttajat vaatineet mediassa työperäisen maahanmuuton kasvattamista. Yleisesti ollaan huolissaan Suomen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, kun ikäluokat pienentyvät ja työikäisten määrä vähenee suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Osaajapula on termi, jota viljellään paljon.
Esimerkiksi teknologiateollisuus on ilmaissuthttps://yle.fi/uutiset/3-12108445 tarvitsevansa kymmenessä vuodessa peräti 130 000 uutta "osaajaa". Sote-alalla on todettuhttps://www.uusisuomi.fi/uutiset/hoitajapula-yltyy-nopeasti-suomessa-tilanne-nyt-akuutti-tarvitsemme-kymmenia-tuhansia-hoitajia-tyoperaisena-maahanmuuttona/476a55ca-b89f-4db3-b376-5db56dbf2464 tarvittavan "kymmeniä tuhansia hoitajia työperäisenä maahanmuuttona". "Osaaja"pulaa on myös monilla muilla aloilla, esimerkiksi rakennusalalla ja raskaassa teollisuudessa.
Työperäisen maahanmuuton, erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan, ilmaistaan olevan Suomea pelastava tekijä. Ihmetystä kuitenkin herättää kuinka laveasti "osaaja"-termiä keskustelussa käytetään. Sillä voidaan samaan aikaan tarkoittaa korkeakoulutettuja insinöörejä tai lääkäreitä sekä matalapalkka-alojen ruumiillisen työn tekijää. Tarve varmasti on monenlaisille työntekijöille, mutta yhteiskunnan näkökulmasta on iso ero, että elääkö työntekijä palkallaan vai tarvitseeko hän yhteiskunnan tukia selvitäkseen elämisen kuluista.
Suomalaisten työttömien ja opiskelijoiden sivuuttaminen ja vähättely keskustelussa on myös perin kummallista. Totta on, ettei ole kenties realismia odottaa, että työttömistä pystyttäisiin suoraan kouluttamaan ja työllistämään yritysten tarpeisiin, mutta esimerkiksi uusien ikäluokkien osalta tuomitaan jo, ettei osaajia löydy. Korvaako määrä sitten laadun?
Moni ala pyörii jo ulkomaisen työvoiman voimin, ja nyt jo esimerkiksi monella työmaalla "osaajat" tulevat muualta. Vastavalmistuneiden ammattitaitoa kuvataan huonoksi ja ulkomailta löytyy parempia osaajia. Huoli herää suomalaisen koulutuksen puolesta, jos koulutus ei tee opiskelijoista "osaajia". Esimerkiksi Ylen jutussahttps://yle.fi/uutiset/3-12108445 työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räsänen toteaa: " - Työnantaja on ehkä tottunut Suomessa siihen, että koulutusjärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa, joka voidaan rekrytoida välittömästi työhön ja ainoastaan lyhyt perehdytys tarvitaan. Voi olla, että tämä on muuttumassa, ja myös työnantajalta tarvitaan lisää panosta rekrytointivaiheessa." Kysymys herää, mikä muutoksen taustalla on?
Insinööriliitto toki nosti esillehttps://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/8ddf66e2-32cb-4135-835e-c3fb2ea0454c?ref=ampparit:7188, että myös maastamuutto on kotimaisten osaajien osalta suurta. Syyksi todettiin maamme korkea verotus ja ulkomailta saatava parempi palkka. Palkasta harvemmin ääneen puhutaan keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta. Ainakaan ei syynä osaajapulaan.
Työperäinen maahanmuutto nähdään pikaratkaisuna ongelmaan, mutta yleisesti ei tunnuta ajattelevan tuhansien ihmisten saapumisella maahamme olevan minkäänlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikka suomen kieli on vaikea oppia, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voisi palvella vain englanniksi varsinkaan, jos työpaikka sijaitsee Pohjois-Karjalan pienissä kunnissa. Toki iso kysymys on myös se, että löytyykö pieniin kuntiin tekijöitä, vai houkuttelevatko isoimmat kaupungit enemmän osaajia. Ja jos elämisen kustannukset ovat suuremmat kuin työstä saatava palkka ja työntekijä joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin, niin mikä osaajista saatu hyöty silloin on?