Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pneumokokkibakteerin aiheuttamista infektiosairauksista yksi vakavimmista on keuhkokuume, joka on viidenneksi yleisin kuolinsyy länsimaissa. Suomessa pneumokokki aiheuttaa vuosittain arviolta 10 000—13 000 keuhkokuumetartuntaa 50 vuotta täyttäneillä. 51 prosenttia näistä keuhkokuumetapauksista hoidetaan sairaaloissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Keuhkokuumeen sairaalahoito aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia, joiden pelätään tulevaisuudessa kasvavan edelleen. Sairaalajaksot ovat lisääntyneet, vaikka hoitojen kesto on lyhentynyt. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, sillä keuhkokuumeriski kasvaa voimakkaasti iän myötä. Tällä hetkellä sairaalapäiviä on noin 550 000, ja on arvioitu, että vuonna 2030 keuhkokuumeen aiheuttamia sairaalapäiviä voi olla jo lähes miljoona. Saman ennusteen mukaan keuhkokuumetapaukset tulevat lisääntymään 25 ja hoitopäivät jopa 70 prosenttia. Tätä kasvua voidaan hillitä influenssa- ja pneumokokkirokotteiden, sovittujen hoitosuositusten noudattamisen sekä hoitojen keskittämisen avulla.
Erityinen riski sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamiin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen, on henkilöillä, joiden immuunijärjestelmä on heikko, kuten pienillä lapsilla, yli 50-vuotiailla ja pitkäaikaissairailla. Lapset ovat saaneet pneumokokkirokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa vuodesta 2010 lähtien. Keuhkokuume aiheuttaa vuositasolla varovasti arvioiden noin 100 miljoonan euron välittömät kustannukset terveydenhuoltojärjestelmälle. Riskiryhmien rokottaminen voi tuoda kymmenien miljoonien eurojen laskennalliset säästöt.
Suomessa ainoastaan alle 5 prosenttia yli 50-vuotiaista on saanut pneumokokkirokotuksen, ja lähes 80 prosenttia 18—64-vuotiaista ei ole kuullutkaan pneumokokkirokotteesta. Pneumokokkirokotuskattavuuden erot kuntien välillä ovat jopa 100-kertaiset, kun taas 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotusten osalta erot ovat monin verroin pienemmät. Osa kunnista on ryhtynyt toimiin pneumokokkitietoisuuden lisäämiseksi. Muun muassa Pohjois-Karjalan Siun Sote -alueella on harkittu pneumokokkirokotusten tarjoamista alueen 64 vuotta täyttäneille asukkaille influenssarokotusten tavoin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: