Viimeksi julkaistu 27.11.2021 17.31

Kirjallinen kysymys KK 514/2021 vp 
Marko Kilpi kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys nuorisojengien aseistautumisen ehkäisemisestä ja ilmiselvän väkivallan kierteen katkaisemisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Viime aikoina on mediassa uutisoitu nuorten tekemien rikosten ja ennen kaikkea väkivaltarikosten lisääntymisestä. Pitkään on puhuttu, että Suomi on rikollisuuden suhteen Ruotsin tiellä, jossa nuorten katujengit ja niiden tekemät rikokset ovat olleet jo vuosia arkipäivää. Voidaan sanoa, että ei olla enää Ruotsin tiellä, vaan se on todellisuutta jo Suomessakin. Meille on syntynyt nuorten miesten katujengejä, joissa osalla jäsenistä on maahanmuuttajataustaa.  

Jengeissä on syyllistytty mm. ryöstöihin, murtoihin, varkauksiin ja pahoinpitelyihin. Tämä on johtanut nuorison keskuudessa laajemminkin pelon kierteeseen, joka on saanut heidät aseistautumaan erilaisin teräasein ja sitä pidetään jo täysin normaalina. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, että milloin Suomessa muuttui normaaliksi se, että nuoret aseistautuvat lähtiessään kaupungille? On ollut myös ilmeistä, että nuoret ovat valmiita käyttämään teräaseita, eikä välttämättä ymmärretä sellaisen tilanteen vakavia, jopa lopullisia seurauksia. Viime vuonna henkirikoksia, joihin syyllistyi alaikäisiä, oli 50, kun tavallisesti niitä on vuodessa 9—16 kappaletta.  

Asiaan täytyy puuttua nyt, ettemme luisu enää pidemmälle Ruotsin tiellä. Siinä missä vielä Suomessa nuorisojengeillä on aseistuksena teräaseita ja erilaisia astaloita, Ruotsissa nuorisojengit aseistautuvat kaasu- ja Flobert-aseilla, joiden määrä on kasvanut runsaasti viime aikoina, minkä seurauksena uhrien määrä on myös kasvanut. Ruotsin ampuma-asetakavarikot puhuvat omaa kieltään tilanteesta, kun vuonna 2010 niitä tehtiin 398 kappaletta, vuonna 2020 niitä tehtiin jo 1 113 kappaletta. On vain ajan kysymys, että milloin tämä ongelma räjähtää näihin mittoihin myös Suomessa.  

Tilanteen tekee hankalaksi kaasu- ja Flobert-aseiden kohdalla se, että esimerkiksi Tshekki jatkaa kaikesta vastustuksesta huolimatta niiden lupavapaata kauppaa usealla eri tavalla. Varsinkin eräät Flobert-aseet, jotka muunnetaan 22-kaliiperisille pienoiskivääripatruunoille, ovat nouseva trendi ja niitä saa Suomeen tilaamalla postitse. Tulli yrittää pysäyttää tätä virtaa, mutta laiton asekauppa on oppinut käyttämään bulvaaneja varsin tehokkaasti. Tullin toiminnan teho viime vuonna on perustunut siihen, että lähettäjä on pystytty maalittamaan. Nimenomaan tästä Tshekin kaupasta on tullut koko Länsi-Euroopan ongelma.  

Suomessa tulee suunnata resursseja ennalta estävään työhön, jotta nuorten väkivalta- ja rikoskierre saadaan katkaistua ennen kuin tapahtuu jotain vielä pahempaa. Tulli ja poliisi tarvitsevat resursseja laittoman asekaupan estämiseen.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä nuorisojengien aseistautumisen ehkäisemiseksi ja ilmiselvän väkivallan kierteen katkaisemiseksi ja 
mitä hallitus aikoo tehdä laittoman asekaupan estämiseksi? 
Helsingissä 24.9.2021 
Marko Kilpi kok 
 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 
Pia Kauma kok 
 
Ville Kaunisto kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Arto Satonen kok 
 
Wille Rydman kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Pauli Kiuru kok 
 
Jari Kinnunen kok 
 
Heikki Autto kok 
 
Anne-Mari Virolainen kok 
 
Kalle Jokinen kok 
 
Sofia Vikman kok 
 
Paula Risikko kok