Suomi on rahapelaamisen kärkimaita Euroopassa. Rahapelaamisesta aiheutuu merkittäviä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja, jotka kohdistuvat pelaajiin, heidän lähiyhteisöihinsä ja yhteiskuntaan. Suomessa yli 120 000 henkilöä kärsii ongelmallisesta rahapelaamisesta, ja yli 40 prosenttia suomalaisista pelaa viikoittain rahapelejä. Rahapelihaitat koskevat suoraan tai välillisesti satojatuhansia suomalaisia. Peliriippuvuus on vakavuudeltaan lievästä vaikeaan vaihteleva ongelma. Peliriippuvuus on toiminnallinen ongelma, jonka tunnistaminen on vaikeaa, koska se ei varsinaisesti näy ulospäin. Suosituimmat pelimuodot Suomessa ovat raha-automaatit, lotto ja raaputusarvat. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan rahapeliongelma on yleisintä työttömillä, lomautetuilla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla. THL:n mukaan nuoret, jo peliongelmia kokeneet ja sosioekonomisesti heikommassa asemat olevat henkilöt ovat erityisen alttiita rahapeleistä aiheutuville haitoille. Merkittävä osuus rahapelien tuotoista tulee moniongelmaisilta henkilöiltä. Rahapeliongelma on ollut Suomessa pitkään vaiettu asia, mutta tilanne on muuttumassa tieteellisen tutkimuksen ja pelihaittatoimijoiden aktiivisuuden myötä.  

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi keväällä 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tehtäväksi laatia asiantuntijayhteistyönä suunnitelman rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Työryhmän vahva viesti oli, että rahapelihaittojen torjumista on tehostettava. THL:n rahapeli- ja päihdeasiantuntijoiden ryhmä on arvioinut, että rahapeliautomaattien määrän rajoittaminen ja rahapelien pelaajan pakollinen tunnistautuminen vähentäisivät rahapelihaittoja. Työryhmän mukaan ongelmapelaamisen haittoja voisi vähentää myös pakottamalla pelaajat itse asettamaan raja peliin käytettävälle summalle sekä rajoittamalla pelaamista anniskelupaikoissa. Tällä hetkellä noin 2 000 automaattia on jo eriytetyissä pelisaleissa. Järjestelmää tulisi edelleen kehittää tähän suuntaan. Norjassa peliautomaatit poistettiin kaupoista vuonna 2007. 

Hallituksen esityksessä HE 213/2018 vp arpajaislakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä pelaajan pakollisesta tunnistautumisesta pelipisteessä tapahtuvassa raha-automaattipelaamisessa. Pakollinen tunnistautuminen ei kuitenkaan yksinään ole riittävä toimenpide pelihaittojen ehkäisyn tehostamiseksi. Peliautomaattien poistaminen kaupoista vähentäisi peliriippuvuudelle altistuvien väestöryhmien ongelmapelaamista.  

Suomessa ei ole peliongelmien hoitoon kehitettyä erillistä hoitojärjestelmää. Rahapeliongelmaan erikoistuneiden palveluiden tarjonta on maassamme hajanaista, ja rahapeliongelman hoitopalveluissa on vielä paljon kehittämisen varaa. Rahapelihaittojen hoitoon ovat keskittyneet erilaiset järjestöt, ja hoitoa on tuotettu myös osana päihdepalveluja. Rahapeliongelmaisille tulisi tarjota myös talousneuvontaa osana hoitoa.