Hallitus on tehnyt hyvää työtä koronakriisin koetellessa Suomea ja koko maailmaa. Pikavauhtia luodut uudet yritystuet eivät kuitenkaan kohdistu riittävällä tavalla kaikille koronasta kärsiville toimialoille, kuten esimerkiksi tapahtuma-alalle.
Moni tapahtuma-alan yritys on hyvin pieni, työ on sesonkiluonteista ja ala on myös täynnä prekaarissa työmarkkina-asemassa olevia freelancereita ja toiminimiyrittäjiä.
Yritysten uusi kustannustuki tuli tarpeeseen, mutta on yrittäjiä, jotka eivät ole yritystukien piirissä vieläkään. He ovat toki päässeet työttömyysturvan piiriin, mutta eivät saa kustannustukea tai yksinyrittäjien tukea yrityskulujensa kattamiseksi. Yritystoiminnan jatkaminen on monilla vaakalaudalla.
Koko tapahtuma-ala on pahassa kriisissä koronaepidemian vuoksi. Kokoontumis- ja ravintolarajoitusten myötä joka ikinen kevään ja alkukesän keikka, näytös ja tapahtuma peruttiin. Mittavien taloudellisten menetysten lisäksi alan yrityksiltä jäi kuluvan kevään ja kesän aikana työllistämättä lähes 30 000 henkilöä.
Tapahtuma-ala ei pääse nousemaan kuopastaan, kun tähän asti luodut tukimekanismit eivät istu sirpaleisen alan luonteeseen yhtä hyvin kuin muiden alojen yrityksille. Syksy tulee olemaan monelle yritykselle kohtalokas. Jos rajoituksia edelleen asetetaan lyhyellä aikajänteellä ja tapahtumaliiketoimintaa ei saada käyntiin, tullaan tapahtuma-alalla näkemään hyvin todennäköisesti laaja konkurssiaalto.
Vuoden 2020 toisessa ja neljännessä lisätalousarviossa taiteelle ja kulttuurille korvamerkittiin yhteensä 50 miljoonaa euroa koronavirustilanteen vuoksi peruuntuvien tai ennakoitua pienempinä toteutuvien kulttuuritapahtumien tukemiseksi ja ansionmenetysten korvaamiseksi. Alan toimijoiden mukaan tuki on riittämätön tappioihin verrattuna. Esimerkiksi elävän musiikin tapahtumilla on huomattavia kerrannaisvaikutuksia, kun musiikkialan tulonmenetykset heijastuvat muusikoiden, ohjelmatoimistojen, tapahtumateknikkojen ja tekijöiden saamiin korvauksiin. OKM ja yksityiset säätiöt ovat tukeneet musiikkialaa reilun 10 miljoonan euron korona-avustuksin. Saatujen korvausten huomioimisen myötäkin tulonmenetysten arvioidaan olevan yli 220 miljoonaa euroa.
Tapahtumakoneiston uudelleenkäynnistyminen vie aikansa. Suuren tapahtuman järjestelyt vievät kuukausia. Myös yleisön luottamuksen palauttaminen on hidasta. Jos koronan toinen aalto tulee, on oltava tarkkana, millaisia rajoitteita ja ohjeistuksia annetaan.
Tapahtumateollisuudessa on kyse usean miljardin euron liikevaihdosta ja kymmenistätuhansista työpaikoista. Työ on sesonkiluontoista, ja vuoden työ voi huipentua yhteen viikonloppuun, jonka aikana valtaosa koko vuoden tuloksesta tehdään. Tapahtuma-alalla kaivataan kipeästi alan erityisluonteen huomioivia tukitoimenpiteitä. Jo myönnettyjen tukipakettien lisäksi hallitukselta odotetaan esitystä siitä, miten tapahtuma-alan toimijoita voitaisiin tukea myös yhä jatkuvan kriisin yli.