Neljä vuotta sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti merkittävästi myös Suomen turvallisuustilannetta ja meidän on ollut välttämätöntä tarkastella puolustuskykyämme tässä muuttuneessa toimintaympäristössä.  

Viime vuonna eduskunta hyväksyi jo voimaankin tulleen lain, joka mahdollistaa sen, että puolustusministeriö voi estää sellaisten maiden kansalaisten tai yhteisöjen kiinteistökaupat, jotka ovat syyllistyneet hyökkäyssotaan tai joiden arvioidaan olevan mahdollinen uhkatekijä Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Niin Euroopan unionin neuvoston päätöksen kuin viranomaisten keräämien tietojenkin mukaan tällaiset kriteerit täyttävät valtiot ovat Venäjä sekä Valko-Venäjä. 

Nyt julkisuudessa on keskusteltu venäläistaustaisen räjähdealan tytäryhtiön toiminnasta Suomessa. Toiminta on julkisen keskustelun perusteella laillista ja viranomaisten luvittamaa, mutta aihealue ylipäätään herättää kysymyksen siitä, onko mahdollista, että rajojemme sisällä voisi tehdä sellaista liiketoimintaa, jonka verholla olisi mahdollista vaarantaa kansallista turvallisuutta. Edellä mainitulla lailla pystytään puuttumaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten valtioiden kuten Venäjän ja Valko-Venäjän kiinteistökauppoihin, mutta laki ei suoranaisesti mahdollista puolustusministeriön puuttumista itse liiketoimintaan lain hengen mukaisesti.