Kirjallinen kysymys
KK
635
2017 vp
Krista
Mikkonen
vihr
ym.
Kirjallinen kysymys punasotkan, tukkasotkan ja jouhisorsan rauhoittamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Punasotkan kanta Suomessa on vesilintulaskentojen mukaan pudonnut lähes 80 prosenttia viimeisten 20 vuoden aikana. Vielä 1970-luvulla esimerkiksi Kokemäenjoen suistossa pesi noin 250 paria, kun nyt pesiviä pareja on jäljellä enää muutamia kymmeniä. Punasotka on yksi nopeimmin vähentyneitä lintulajeja Suomessa viime vuosikymmenten aikana: vielä vuonna 2000 laji luokiteltiin elinvoimaiseksi, vuonna 2010 vaarantuneeksi ja tuoreimmassa vuonna 2016 julkaistussa uhanalaisuusarviossa jo erittäin uhanalaiseksi. 
Punasotkan lisäksi myös muiden Suomessa esiintyvien sotkalajien tilanne on erittäin huolestuttava. Kaikki kolme sotkalajia ovat tuoreimman uhanalaisuusarvion mukaan Suomessa erittäin uhanalaisia ja voimakkaasti väheneviä. Sotkien lisäksi myös jouhisorsan kannat ovat vähentyneet jyrkästi. 
Punasotka on vuodesta 2015 luokiteltu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi, koska sen maailmankanta on pienentynyt huomattavasti. Punasotkan lisäksi myös lapasotka ja jouhisorsa on luokiteltu Euroopassa vaarantuneiksi. Kosteikkojen kuivatus ja rehevöityminen ovat heikentäneet niiden elinolosuhteita lajin esiintymisalueilla. Tukkasotkan tilanne on valtaosassa Eurooppaa Suomea parempi, ja laji luokitellaan Euroopassa elinvoimaiseksi. Suomessa tukkasotkakanta on viimeisten 20 vuoden aikana puolittunut. 
Metsästyslain 20 §:n mukaan "Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä." Huolimatta kantojen romahtamisesta punasotka, tukkasotka ja jouhisorsa ovat edelleen Suomessa metsästettäviä riistalajeja, ja ainoastaan lapasotka on rauhoitettu. Vähenevän lintukannan metsästys ei ole kestävää, eikä se näin täytä metsästyslain 20 §:n vaatimusta. 
Edellä mainittujen lajien riistasaaliit ovat hyvin merkittäviä Suomen pesimäkantaan nähden. Esimerkiksi jouhisorsalla 2000-luvun keskimääräinen riistasaalis on ollut noin 7 000 yksilöä ja Suomen pesimäkannan koko on 8 000—16 000 paria. Punasotka, tukkasotka ja jouhisorsa olisikin viipymättä rauhoitettava. Tukkasotkan rauhoittaminen hyödyttäisi myös lapasotkaa, koska lajit ovat metsästysaikaan erittäin vaikeita erottaa toisistaan. Sotkat ovat lisäksi kooltaan pieniä eivätkä ole metsästäjien ykkössaaliita. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus on valmis ryhtymään punasotkan, tukkasotkan ja jouhisorsan rauhoittamiseksi viipymättä? 
Helsingissä 25.1.2018 
Krista
Mikkonen
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Satu
Hassi
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Pertti
Salolainen
kok
Viimeksi julkaistu 26.1.2018 11:50