Järjestäytyneen rikollisuuden kehityskulut ovat huolestuttavia. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon (VNS 4/2021 vp) mukaan ”järjestäytyneen rikollisuuden arvioidaan kasvavan, kansainvälistyvän ja kovenevan lähivuosina, seuraten muiden Euroopan unionin maiden yleistä kehitystrendiä”. Järjestäytynyt rikollisuus on ilmiönä näkyvissä jo kaikissa suurissa kaupungeissa. Toimintaa leimaavat muun muassa koko ajan kovemman väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. Poliisin mukaan laittomiin aseisiin törmätään lähes päivittäin ja yhä useammin kyse on sarjatuliaseista. 

Järjestäytynyt rikollisuus on otettava vakavasti, ja siihen on puututtava määrätietoisesti. SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat ovat tehneet huhtikuussa 2021 eduskunnassa toimenpidealoitteen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian päivittämisestä. Asia on edelleen ajankohtainen, ja päivitystyö on paikallaan käynnistää viipymättä. 

Erityisen huolestuttavaa järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla on sen väkivaltaistuminen ja yhä raskaampi aseistuminen. Aseturvallisuutta on parannettu viime vuosina toimenpiteillä, jotka on kohdistettu lähinnä yli 1,5 miljoonaan luvalliseen ampuma-aseeseen ja yli 600 000 luvanhaltijaan. 

Vuonna 2017 EU:n alueella oli siviilien hallussa noin 35 miljoonaa laitonta ampuma-asetta (eli 56 prosenttia ampuma-aseiden arvioidusta kokonaismäärästä). Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta onkin nostettu yhdeksi keskeiseksi EU:n turvallisuusunionistrategian painopisteeksi. 

Suomessa on paikallaan nostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunta samalla tavalla painopisteeksi kuin EU:n tasolla on tehty. Osana tätä on olennaista puuttua laittomiin aseisiin ja laatia selkeä toimintaohjelma laittomien aseiden poistamiseksi järjestäytyneen rikollisuuden toimijoilta. Tässä yhteydessä tulisi myös arvioida, onko lainsäädännössä sanktioiden päivittämistarpeita laittomien aseiden hallussapidon osalta.