Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lasten ja nuorten harjoittaman väkivaltarikollisuuden kasvun myötä on lisääntynyt myös alistava ja nöyryyttävä väkivalta. Tekojen yhteydessä väkivallan kohteena olevaa uhria nöyryytetään, kuvataan ja videoidaan, minkä jälkeen kuvamateriaalia levitetään nuorten keskuudessa tai sosiaalisessa mediassa.
Keskusrikospoliisin vuonna 2022 julkaiseman raportin (Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa) mukaan alaikäisten tekemien väkivaltarikosten teonpiirteissä vuosina 2017—2021 kirjatuissa rikosilmoituksissa lisääntyivät selkeästi sosiaalista mediaa, kuvausta ja videointia koskevat maininnat. Vuosina 2017—2018 mainintoja oli 13—15 prosentissa tapauksista, kun vuosina 2020—2021 mainintoja oli jo yli 20 prosentissa. Raportti toteaa asian selkeästi: "Kokonaisuutena sekä tilastolliset että laadulliset havainnot viittaavat siihen, että sosiaalisen median rooli nuorten välisissä konfliktitilanteissa ja väkivaltarikollisuudessa on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti."
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: