Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Rehevöityminen on Itämeren vakavin ympäristöongelma. Se vähentää meriluonnon monimuotoisuutta ja häiritsee meren virkistyskäyttöä. Huolimatta vuosien työstä rehevöitymisen estämiseksi meriympäristön tila ei ole merkittävästi parantunut. On selvää, että työtä Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi on tehostettava.
Hallitus on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja parantamaan Itämeren tilaa. Yksi hallitusohjelmassa sovituista keinoista Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi on vähentää kalanviljelyn aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Kalanviljely muodostaa merialueesta riippuen noin 1—3 prosenttia ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta Suomessa.
Kalanviljelyn ravinnepäästöt aiheutuvat muun muassa kaloille syötettävästä kalarehusta, johon sitoutuneita ravinteita päätyy mereen joko suoraan tai viljelykalojen ruuansulatuksen kautta. Viimeisten 15 vuoden aikana kalanviljelyn ravinnepäästöt ovat puolittuneet, mutta päästöjä voidaan leikata edelleen kasvattamalla niin kutsutun itämerirehun osuutta viljelykaloille syötettävästä rehusta.
Itämerirehulla tarkoitetaan rehua, jonka raaka-aineena käytettävä kala on kalastettu Itämerestä. Tällä hetkellä suuri osa suomalaisessa kalankasvatuksessa käytettävän rehun raaka-aineista tuodaan ulkomailta. Ulkomailta tuodun rehun käyttö kasvattaa ravinteiden määrää Itämeressä. Itämerestä kalastetusta kalasta valmistetun rehun käyttö sen sijaan ei lisää ravinteita Itämeressä, joskin se voi siirtää ravinteita merialueelta toiselle.
Kalarehun sitomista ravinteista osa poistuu kasvatettavien kalojen mukana kokonaan meriympäristöstä. Itämerirehun avulla voidaankin poistaa merestä ravinteita, kun huolehditaan samalla siitä, että itämerirehun käytön lisääminen kasvattaa myös rehun raaka-aineena käytettävien kalojen kalastusta. Jos itämerirehun käytön lisääminen ei kasvattaisi saalismääriä, kalojen sitomat ravinteet poistettaisiin nykyisen kalasaaliin mukana merestä joka tapauksessa.
Hallitusohjelmassa on linjattu itämerirehun käytön lisäämisestä sekä siitä, että hallitus luo kannusteita ravinnepäästöjä vähentäville kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa. Yksi mahdollisuus on ottaa itämerirehun käyttö huomioon kalanviljelylaitosten ympäristöluvituksessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: