Sähköpotkulaudat ovat kevyitä sähköajoneuvoja, jotka ovat yleistyneet katukuvassa nopeasti. Sähköpotkulautoja on erityisesti Helsingin keskustassa runsaasti tarjolla vuokrakäyttöön, ja myös kiinnostus niiden ostamiseen on lisääntynyt. Sekä Liikenneturvan että Traficomin tänä vuonna toteuttamien kyselyiden mukaan vain harva tuntee sähköpotkulautoja koskevat lait tai välittää noudattaa ohjeita. 

Töölön sairaalasta arvioidaan sähköpotkulautaonnettomuuksien määrän olevan tänä vuonna noin kaksinkertainen verrattuna viime vuoteen. Kasvu on merkittävä, kun huomioidaan lisäksi se, että koronapandemia vähensi liikkumista julkisilla paikoilla. Traficomin tutkimuksen mukaan merkittävimmät onnettomuuksien tekijät olivat alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ja kypärän käyttämättömyys. Rikoslain (39/1889, 23 luku 3 §) mukaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa päihtyneenä kuljettava voidaan tuomita rattijuopumuksesta sakkoihin tai vankeuteen, mikäli veren alkoholipitoisuus on 0,5 promillea tai yli. Saman luvun 9 §:n mukaan myös moottorittoman ajoneuvon kuljettaja voidaan tuomita rattijuopumuksesta, mutta promillerajaa ei ole määritelty. 

Tieliikennelain (729/2018, 5 luku 92 §) mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Liikennesääntöjen osalta sähköpotkulautailijaa koskevat samat säännöt kuin pyöräilijää. Molempien osalta suojakypärän käytölle on vahva suositus, mutta käyttämättä jättäminen ei ole rangaistavaa. Sähköpotkulautailijoiden erillinen sanktioitu kypäräpakko olisi perusteltu, sillä sähköpotkulaudat kiihtyvät maksiminopeuteen huomattavasti polkupyörää nopeammin ja onnettomuuksissa tyypillisin vamma kohdistuu päähän.