Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Työsuojeluhallinnon toteuttaman markkinavalvontatutkimuksen mukaan lähes 40 %:ssa tarkastettujen henkilönsuojainten asiapapereista oli puutteita. Markkinatutkimus toteutettiin viidentoista tarkastajan voimin 109 valvontakohteessa, joissa tarkastettiin yhteensä 185 suojainta. Valvonnan kohteita olivat Suomeen suojaimia tuovat yritykset sekä niiden myyntiin erikoistuneita yrityksiä. Lisäksi tarkastettiin myös rauta- ja varaosakaupoissa sekä ns. halpahalleissa myytäviä suojaimia.
Henkilönsuojaimia ovat mm. silmien- ja kasvojensuojaimet, hengityksen- ja kuulonsuojaimet, suojavaatetus ja putoamissuojaimet. Käyttöohjeella on ratkaiseva merkitys oikean suojaimen valintaan ja käyttötapaan. Puutteellisten tietojen johdosta voidaan tehdä virheellinen suojainvalinta, joka voi johtaa vakaviin terveydellisiin seuraamuksiin. Osa tuotteista todettiin myös huonolaatuisiksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että puutteellisesti merkittyjen suojainten kaupitteluun syyllistyvät toistuvasti pääosin samat toiminnanharjoittajat. Näille kauppiaille riittää toimenpiteeksi se, että kelvoton tuote vedetään markkinoilta. Ja samanaikaisesti tilalle tulee uusia yhtä kelvottomia, jopa samoja tuotteita uudelleen nimettyinä.
Ongelmana on, ettei näitä kauppiaita rangaista yhteisösakolla. Tapaturmissa on yhä useimmin alettu jakamaan yhteisösakkoja, joiden kautta olosuhteita on saatu turvallisemmiksi. Markkinavalvonta-asiat eivät kuitenkaan ole yhteisösakon piirissä. EU ei estä yhteisösakon käyttöönottoa tässä asiassa. Tämä on siis Suomen oma käytäntö.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: