Kirjallinen kysymys
KK
89
2015 vp
Antti
Kurvinen
kesk
Kirjallinen kysymys turkiselinkeinon kehittämisestä ja tulevaisuudennäkymistä
Eduskunnan puhemiehelle
Turkistuotanto on Suomelle merkittävä vientiala. Turkiseläinkasvatus on viime vuosina menestynyt hyvin Suomessa, ja turkisten maailmanmarkkinahinnat ovat lähes kolminkertaistuneet. Maailmanmarkkinoilla laadusta halutaan maksaa. EU:n pohjoisissa osissa tuotetut turkikset ovat laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja. Suomessa toimii yli 970 turkistilaa, joista suurin on perheyrityksiä. Suomalaisista turkistiloista noin 97 % sijaitsee pohjalaismaakunnissa. Vuonna 2014 Suomessa kasvatettiin 2,1 milj. minkkiä, 2,2 milj. kettua ja 134 000 suomensupia. Turkisten tuottaminen on perinteinen suomalainen elinkeino, joka työllistää markkinaehtoisesti noin 17 500 henkilöä, joista suoraan 4 350 ja välillisesti 13 200 henkeä. 
Vientiin nahoista menee 98 %. Pääasiassa perheyrittäjien harjoittama elinkeino tuo noin 300 miljoonan euron vientitulot, ja sen alueellinen vaikutus on huomattava. Eniten suomalaisia turkiksia ostavat Kiina ja Venäjä. Myös Italia, Kreikka, Saksa ja Japani hankkivat runsaasti suomalaisturkiksia. 
Alaan myös investoidaan jatkuvasti. Turkistarhaus on Suomessa tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa. Turkiseläimiä kasvatetaan eläinten hyvinvointia kunnioittaen. Nykyiset hoito- ja kasvatusmenetelmät perustuvat pitkään kokemukseen ja turkisalan tutkimukseen. Myös tuotannon ympäristövaikutukset otetaan huomioon. Turkistilojen sertifioinnissa Suomi on edelläkävijä maailmassa. 
1990-luvulta lähtien turkistarhaus liitännäisaloineen on kohdannut voimakasta ja kohtuutonta kritiikkiä. Kriitikkojen vaatimus on ollut yli 20 vuotta turkiselinkeinon kieltäminen kokonaan Suomessa. Keskustelu elinkeinon kieltämisestä on saanut julkisuudessa runsaasti huomiota ja osin myös kannatusta näkyviltä julkisuuden henkilöiltä. Viimeksi Yleisradion TV2-kanavalla 16.6.2015 esitetty Ajankohtainen kakkonen -ohjelma käsitteli turkistarhausta negatiivisessa valossa. Vuonna 2013 eduskunta hylkäsi turkiselinkeinon kieltämistä koskeneen kansalaisaloitteen. 
Paine koko elinkeinon totaaliseen lopettamiseen ja sen saama, monilta osin kohuhakuinen, julkisuus ovat olleet omiaan aiheuttamaan huolta ja stressiä turkiselinkeinon parissa työskentelevien yrittäjien ja palkansaajien sekä heidän läheistensä keskuudessa. Turkistarhauksen vastustajien perusteluissa ei ole vakavasti otettu kantaa mahdollisen elinkeinon kieltämisen syviin negatiivisiin työllisyys- ja talousvaikutuksiin muuttotappiosta kärsivillä maaseutualueilla. Turkiselinkeinon vastustajat eivät ole kyenneet esittämään aitoja korvaavia toimia katoaville työpaikoille ja menetetyille kuntien verotuloille. 
Juha Sipilän I hallituksen hallitusohjelma on luonteeltaan strateginen. Siinä on kuvattu ne kärkihankkeet ja toimenpiteet, joita hallitus aikoo kaudellaan edistää. Turkiselinkeinosta ei ole ohjelmassa lainkaan mainintoja. Turkisalan yrittäjät haluavat muiden elinkeinonharjoittajien tavoin tukea investointeihinsa, apua kansainvälistymiseen ja omaa alaansa koskevan tarpeettoman byrokratian purkamista. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Juha Sipilän I hallitus suhtautuu turkiselinkeinon kehittämiseen ja tulevaisuudennäkymiin maaseudun vientielinkeinona? 
Helsingissä 30.6.2015 
Antti
Kurvinen
kesk
Viimeksi julkaistu 1.7.2015 11:08