Digitaalisen teknologian kehitys, erityisesti tekoälypohjaisten kuvagenerointityökalujen yleistyminen, on mahdollistanut entistä realistisemman kuvamateriaalin tuottamisen henkilöistä ilman heidän suostumustaan. Tällainen toiminta voi aiheuttaa merkittävää haittaa kohteena olevalle henkilölle jo ennen materiaalin mahdollista levittämistä.
Ilmiö on viime vuosina voimistunut ja saanut laajaa huomiota myös kansainvälisesti. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että deepfake-teknologiaa voidaan käyttää myös poliittisten toimijoiden ja vaaliehdokkaiden häirintään ja mustamaalaamiseen. Tällaisilla teoilla voi olla vaikutuksia paitsi yksilön oikeuksiin myös demokraattisen päätöksenteon edellytyksiin.
Nykyinen rikoslain sääntely kattaa pääasiassa kuvamateriaalin esittämisen ja levittämisen, mutta ei kaikilta osin riittävän selkeästi sen valmistamista. Tämä jättää oikeustilaan aukon tilanteissa, joissa vahingollinen teko tapahtuu jo ennen aineiston levittämistä.
Ehdotetulla muutoksella pyritään selkeyttämään oikeustilaa ja mahdollistamaan puuttuminen vahingolliseen toimintaan jo sen alkuvaiheessa. Lisäksi digitaalisen väkivallan vakavuutta ei kaikilta osin tunnisteta nykyisessä rikosjärjestelmässä, vaikka sen vaikutukset uhrien elämään voivat olla merkittäviä. Valtioneuvoston selvityksessä (2024) on todettu, että tällaiset teot voivat jäädä rikosoikeudellisesti aliarvioiduiksi tai käsitellyiksi muina rikoksina, jotka eivät vastaa niiden todellista vakavuutta. Myös kansainvälisesti on ryhdytty vahvistamaan syväväärennöksiä koskevaa sääntelyä, mikä korostaa tarvetta täsmentää lainsäädäntöä Suomessa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
Ehdotetussa 7 a §:ssä säädettäisiin rangaistavaksi toista seksuaalisesti esittävän kuvamateriaalin oikeudeton valmistaminen. Seksuaalirikoksia koskevaan rikoslain 20 lukuun esitetään lisättäväksi uusi 7 a §, jossa kriminalisoitaisiin toista seksuaalisesti esittävän todellisuuspohjaisen tai todenmukaisen kuvan tai kuvatallenteen valmistaminen. Pykälän tarkoittaman kuvamateriaalin määritelmien osalta viitattaisiin voimassa olevaan rikoslain 20 luvun 7 §:ään.
Kriminalisointi olisi tarkoitettu erityisesti torjumaan tekoälypohjaisten kuvageneraattoreiden tai niitä vastaavien työkalujen avulla valmistettujen valokuvaa erehdyttävästi muistuttavien kuvien ja kuvatallenteiden valmistamista. Se pitäisi sisällään kuitenkin myös todellisuuspohjaisten kuvien oikeudettoman valmistamisen, mikä käytännössä tarkoittaa valokuvien ottamista tai liikkuvan kuvan tallentamista. Tältä osin kriminalisointi olisi eräissä tilanteissa päällekkäinen myös rikoslain voimassa olevan salakatselua koskevan kriminalisoinnin sekä mahdollisesti seksuaalista kajoamista ja seksuaalista ahdistelua koskevien kriminalisointien kanssa. Se kuitenkin kattaisi myös sellaiset tilanteet, joissa kuvamateriaalia oikeudettomasti otettaisiin paikassa, joka ei ole salakatselua koskevan kriminalisoinnin edellyttämällä tavalla kotirauhan piirissä tai yleisöltä suljettu.