Lakialoite
LA
105
2016 vp
Mari-Leena
Talvitie
kok
ym.
Lakialoite laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Merkittävä osuus suomalaisten asunnoista sijaitsee rakennuksissa, jotka ovat asunto-osakeyhtiön omistamia. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden asemaa sääntelevä asunto-osakeyhtiölaki on pääosin hyvin ajan tasalla, ja siinä tunnistetaan hyvin asumiseen liittyvät kysymykset. Nykyisessä asunto-osakeyhtiölaissa ei kuitenkaan tunnisteta riittävällä tavalla purkavan ja täydentävän lisärakentamisen mahdollistavaa sujuvaa päätöksentekoa.  
Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti tarkoitus on muun muassa sujuvoittaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Kaikki nämä tavoitteet ovat erityisen kannatettavia ja perusteltuja. Useiden kaupunkikeskusten kehittymistä edistäviä hankkeita hidastaa purkavaan lisärakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset. Näissä hankkeissa ongelmaksi on muodostunut se, että asunto-osakeyhtiölaissa yhtiön purkamiseen vaaditaan yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus. Yhtiön purkaminen tulee kysymykseen silloin, kun rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata, ja ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on rakentaa uusi rakennus tai myydä rakennusoikeus.  
On selvää, että jokaisen osakkaan tietty oikeusasema ja -suoja on turvattava lainsäädännössä. Nykyisin yhtiön omistamien rakennusten purkamiseen ei käytännössä voida lähteä ilman jokaisen osakkaan suostumusta ja yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä. Tämä menettely altistaa kuitenkin osakkaiden enemmistön eräissä tilanteissa heikkoon asemaan. Mikäli yhtiön omistamien rakennusten kunto on niin huono, että niiden korjaaminen ei kannata, ei yhtiön purkaminen ole mahdollista ilman kaikkien suostumusta. Mahdollisesti jopa terveydelle vaarallisia tiloja ei saada purettua, mikä osaltaan vaikeuttaa monien osakkaiden asemaa. Jokaisen osakkaan omaisuuden suoja tulee turvata, mutta keinoina voisi olla myös nykyistä lainsäädäntöä joustavampia menettelyitä. Toisaalta on huomioitava, että asunto-osakeyhtiön osakkeita käytetään usein lainojen vakuutena, mikä osaltaan aiheuttaa haasteensa asiaan. Panttivelkojien näkökulmasta lunastamista koskevalla menettelymääräyksellä turvattaisiin panttivelkojan oikeudet turvaamalla oikeus korvaavaan asuntoon. Ehdotettu päätöksentekomenettelyn keventäminen voisi myös parantaa panttivelkojien asemaa siten, että nykyisin mahdollisesti vakuusarvoton rakennus voitaisiin purkaa ja rakentaa tilalle korkeamman vakuusarvon rakennus.  
Muuttamalla asunto-osakeyhtiölaissa säädettyjä päätöksentekomenettelyjä voitaisiin esitetty ongelma mahdollisesti ratkaista. Purkavan lisärakentamisen tilanteessa voitaisiin siirtyä nykyisen yksimielisen päätöksentekomenettelyn sijaan enemmistöpäätöksentekomenettelyyn. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström totesi kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa (KKV 392/2016 vp), että tulevaisuudessa purkavaa lisärakentamista koskevan määräenemmistöpäätöksen salliminen on tarpeen vanhan kiinteistökannan kehittämiseksi yhteiskunnan kehitystä vastaavasti. Vastauksessaan Lindström totesi, että määräenemmistöpäätökseen siirryttäessä on arvioitava myös uudenlaisten vähemmistönsuojakeinojen ja taloyhtiön muiden toimintamallien tarve.  
Vähemmistön suojaa voitaisiin turvata erilaisilla mekanismeilla, esimerkiksi säätämällä enemmistölle velvollisuus lunastaa vähemmistö pois soveltuvalla mekanismilla. Tällöin voitaisiin saada edistettyä rakentamista, mutta toisaalta huolehdittua vähemmistöön jääneiden osakkeenomistajien oikeusturvasta.  
Purkavan lisärakentamisen voisi nykyistä paremmin mahdollistaa päätöksenteossa muuttamalla päätöksenteon vaatimuksen yksimielisyydestä esimerkiksi 90 %:n enemmistön vaatimukseen. Tällaiselle 90 %:n enemmistölle voitaisiin säätää velvollisuus lunastaa vähemmistöön jääneiden osakkaiden osuudet yhtiöstä näiden niin halutessa. Näin turvattaisiin nykyistä paremmin sekä enemmistön että vähemmistön oikeusturva.  
Vähemmistön oikeussuoja voitaisiin turvata esimerkiksi säätämällä osakeyhtiölain lunastusvelvollisuutta ja -oikeutta vastaava mekanismi, jossa vähemmistöön jäänyt osakas voisi vaatia enemmistöltä oman osakeomistuksensa lunastamista osakeyhtiölain 18 luvun mukaisessa menettelyssä. Lunastusoikeuden tarkoituksena olisi huolehtia, että jokaisella, jolla on asunto tai muu huoneisto asunto-osakeyhtiössä, olisi joko mahdollisuus saada korvaava asunto samasta yhtiöstä tai mahdollisuus hankkia se muualta. Tämän arvon määrittämisessä arvioitaisiin rahakorvauksena maksettaessa asunnon arvoa siten, että tavoitteena olisi, että henkilö voisi saada korvaavan asunnon. Monissa tilanteissa asunto voi olla käyvältä arvoltaan merkittävästi alentunut vaurioiden vuoksi, jolloin korvaukseksi määriteltäisiin vastaavan asunnon hankintahinta. Tämä mekanismi turvaisi myös panttivelkojan asemaa, kun uusi korvaava omistus tulisi aiemman vakuuden tilalle. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
 
Laki 
asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 37 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 6 luvun 37 §:ään uusi 6 momentti seuraavasti: 
6 luku 
Yhtiökokous 
37 § 
Suostumus toiminnan tai yhtiömuodon muuttamiseen tai lopettamiseen tai omaisuuden luovuttamiseen 
Yhtiökokous voi kuitenkin päättää tässä pykälässä edellä säädetystä poiketen 1 momentissa tarkoitetusta asiasta yhdeksän kymmenesosan enemmistöllä yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja osakkaiden suostumuksista, mikäli päätöksen tarkoituksena on purkaa yhtiön omistama rakennus tai sen osa ja rakentaa sen tilalle uusi rakennus tai rakennuksen osa, jos tarkoituksena on parantaa kyseisen rakennuksen käyttökelpoisuutta tai hyödyntää yhtiön hallitsemaa maa-aluetta tehokkaammin. Tällaisessa päätöksessä vähemmistöön jääneillä osakkailla on painavien syiden vallitessa oikeus vaatia päätöstä kannattaneilta osakkailta osakkeidensa lunastamista. Lunastuksessa osakkaalla on oikeus saada korvaava asunto tai käypä arvo tällaisen hankkimiseksi. Tämän lunastusmenettelyn toteuttamiseen sovelletaan soveltuvin osin mitä osakeyhtiölain (624/2006) 18 luvussa on määrätty. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 11.11.2016 
Mari-Leena
Talvitie
kok
Ville
Vähämäki
ps
Tytti
Tuppurainen
sd
Mirja
Vehkaperä
kesk
Hanna
Sarkkinen
vas
Outi
Mäkelä
kok
Hanna
Kosonen
kesk
Markku
Eestilä
kok
Harri
Jaskari
kok
Saara-Sofia
Sirén
kok
Susanna
Koski
kok
Harry
Harkimo
kok
Mikko
Kärnä
kesk
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Eero
Suutari
kok
Jani
Toivola
vihr
Olli
Immonen
ps
Elina
Lepomäki
kok
Wille
Rydman
kok
Kari
Tolvanen
kok
Pauli
Kiuru
kok
Katja
Hänninen
vas
Hannu
Hoskonen
kesk
Antti
Kurvinen
kesk
Ben
Zyskowicz
kok
Sari
Raassina
kok
Juho
Eerola
ps
Marisanna
Jarva
kesk
Juhana
Vartiainen
kok
Sanna
Lauslahti
kok
Satu
Hassi
vihr
Anders
Adlercreutz
r
Veronica
Rehn-Kivi
r
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Hannakaisa
Heikkinen
kesk
Joona
Räsänen
sd
Tiina
Elovaara
ps
Susanna
Huovinen
sd
Tapani
Tölli
kesk
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
Antero
Vartia
vihr
Joakim
Strand
r
Jyrki
Kasvi
vihr
Sari
Tanus
kd
Timo
Heinonen
kok
Sinuhe
Wallinheimo
kok
Jaana
Pelkonen
kok
Ilkka
Kanerva
kok
Sari
Sarkomaa
kok
Anne-Mari
Virolainen
kok
Tarja
Filatov
sd
Arto
Pirttilahti
kesk
Timo V.
Korhonen
kesk
Ville
Tavio
ps
Suna
Kymäläinen
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Mikaela
Nylander
r
Eva
Biaudet
r
Kari
Kulmala
ps
Jukka
Kopra
kok
Peter
Östman
kd
Eero
Lehti
kok
Leena
Meri
ps
Arja
Juvonen
ps
Juha
Pylväs
kesk
Maria
Tolppanen
sd
Eerikki
Viljanen
kesk
Jani
Mäkelä
ps
Antti
Rantakangas
kesk
Antero
Laukkanen
kd
Johanna
Karimäki
vihr
Sofia
Vikman
kok
Simon
Elo
ps
Rami
Lehto
ps
Pentti
Oinonen
ps
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
Pertti
Hakanen
kesk
Sanna
Marin
sd
Riitta
Myller
sd
Timo
Harakka
sd
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Satu
Taavitsainen
sd
Ilmari
Nurminen
sd
Matti
Semi
vas
Kari
Uotila
vas
Silvia
Modig
vas
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Teuvo
Hakkarainen
ps
Anne
Louhelainen
ps
Hanna
Mäntylä
ps
Jari
Ronkainen
ps
Mika
Raatikainen
ps
Martti
Mölsä
ps
Mika
Niikko
ps
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
Sami
Savio
ps
Ritva
Elomaa
ps
Ari
Torniainen
kesk
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Petri
Honkonen
kesk
Markku
Pakkanen
kesk
Mikko
Alatalo
kesk
Niilo
Keränen
kesk
Elsi
Katainen
kesk
Katri
Kulmuni
kesk
Viimeksi julkaistu 14.11.2016 14:54