Lakialoite
LA
61
2016 vp
Annika
Lapintie
vas
ym.
Lakialoite laiksi ryhmäkannelain muuttamisesta
Eduskunnalle
Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta. Rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on työntekijöitten edunvalvonta, olisi itsenäinen kanneoikeus työntekijän ja työnantajan työsuhteesta johtuvien riita-asioiden käsittelyyn. Lisäksi rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on ympäristöasioihin tai ihmisoikeuskysymyksiin vaikuttaminen, olisi itsenäinen kanneoikeus näissä asioissa. 
Tasa-arvovaltuutetulle ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle esitetään vastaavanlaista oikeutta ajaa kannetta kuin kuluttaja-asiamiehelle. 
Yksittäiselle ihmiselle oikeudenkäynti on vaikea ja usein kallis prosessi. Aloitteen tavoitteena on, että kansalaisten oikeussuojan tarve pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon työ-, ympäristö- ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuusasioita koskevissa oikeudenkäynneissä. Tavoitteena on, että kansalaiset rohkaistuisivat hakemaan oikeussuojaa tilanteissa, joissa he eivät kuluriskin vuoksi sitä muutoin tekisi. 
Lisäksi tavoitteena on parantaa niiden kansalaisten asemaa, jotka ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan muita heikommassa asemassa ja jotka eivät muutoin oikeudenkäynnissä vaatisi oikeuksiensa toteuttamista. Tällainen ryhmä on esimerkiksi Suomessa tilapäisesti töitä tekevät ulkomaalaiset, joilla on usein heikot tiedot oikeuksistaan ja suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Myös monen vammaisen ihmisen asema on heikko. 
Aloitteen tavoitteena on aineellisen oikeuden parempi toteutuminen ja riitojen ennalta ehkäiseminen. Viranomaisten työ helpottuu, kun eri henkilöitä koskevaa samaa asiaa ei tarvitse käsitellä useaan kertaan. 
Ryhmäkanne on yhteiskunnan kannalta useita erillisiä kanteita edullisempi, sillä näin vältytään kustannuksilta, jotka aiheutuvat saman oikeudenkäyntiaineiston esittämisestä ja arvioimisesta eri oikeudenkäynneissä. Myös keskenään ristiriitaisten ratkaisujen mahdollisuuden voidaan arvioida vähenevän. Uudistuksella on myös ennalta ehkäisevä vaikutus. Jo tieto mahdollisesta kanteen nostamisesta voi parantaa kansalaisten oikeuksien toteutumista ilman oikeusprosesseja. 
Lakialoitteen mukaan rekisteröidyllä yhdistyksellä olisi oikeus ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta kannetta siten, että asiassa annettava tuomio tulee ryhmän jäseniä sitovaksi. Aloitteessa tarkoitettu rekisteröity yhdistys voisi olla esimerkiksi ammattiliitto, ympäristöjärjestö, vammaisten, asevelvollisten, uskonnon uhrien tai seksuaalivähemmistöjen etuja ajava yhdistys. 
Kanneoikeus voisi koskea ensinnäkin kaikkia työsuhteesta johtuvia erimielisyyksiä. Lisäksi kanneoikeus voisi koskea tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, kuten esimerkiksi jonkin ryhmän oikeutta saada kunnallisia palveluja. Kanneoikeus voisi koskea myös ympäristöasioita, kuten esimerkiksi kaivoksen toiminnasta aiheutuvien haittojen korvaamista ja ehkäisemistä. 
Kanneoikeus olisi aloitteen mukaan asianosaisen tahdosta riippumaton silloin, kun kantajana on yhdistys. Itsenäinen kanneoikeus on perusteltua, sillä esimerkiksi täällä tilapäisesti töissä oleva saattaa olla velkaa työnvälittäjälle eikä tämän vuoksi uskalla puolustaa oikeuksiaan. 
Suostumuksesta riippumaton kanneoikeus ei ole vieras suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Markkinaoikeus voi elinkeinonharjoittajien yhdistyksen vaatimuksesta todeta sopimusehdon kohtuuttomaksi. Yhteistoimintalainsäädännön mukaan henkilöstöryhmien edustajilla on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että yritys velvoitetaan täyttämään tiedonantovelvollisuutensa. Jakamattoman kuolinpesän osakkaalla on oikeus yksin ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi silloin, kun oikeudenkäynti koskee osakkaiden yhteishallintoon kuuluvaa asiaa. 
Sähkömarkkinaviranomainen voi valvontajakson päätyttyä velvoittaa verkonhaltijan alentamaan seuraavan valvontajakson aikana perittäviä siirtopalvelumaksuja määrällä, jolla päättyneen jakson tuotto on ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän. 
Käytetyin kollektiivisen kanneoikeuden muoto lienee kuitenkin työtuomioistuinmenettely, jossa työtuomioistuin ratkaisee muun muassa työ- ja virkaehtoehtosopimuksiin perustuvat riita-asiat. Kanteeseen voi liittyä myös suorituskanne. Kanteeseen ei tarvita yhdistyksen yksittäisen jäsenen suostumusta. Tuomio ulottuu myös sopimuksen ulkopuolisiin silloin, kun kyse on yleissitovista työehtosopimuksista. 
Edellä mainituista itsenäisistä kanneoikeuksista ei ole aiheutunut yhteiskunnallista haittaa eikä merkittäviä taloudellisia menetyksiä yrityksille. 
Lakialoitteessa tarkoitetun kanteen käsittelypaikkana olisi yleinen alioikeus tai työtuomioistuin. Asianomainen tuomioistuin ratkaisisi myös nimettyjen ryhmään kuuluvien puolesta esitetyt vaatimukset. Ne ryhmään kuuluvat, jotka eivät olisi esittäneet esimerkiksi suoritusta koskevia vaatimuksia pääasian oikeudenkäynnissä, voisivat myöhemmin saattaa vaatimuksensa asian ratkaisseen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin tuomitsisi korvaukset aikaisemmin antamansa tuomion perusteella sitä mukaa kuin niitä esitetään. 
Tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeudet panna asia vireille ja käyttää asianosaisen puhevaltaa olisivat samat kuin kuluttaja-asiamiehen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
ryhmäkannelain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ryhmäkannelain (444/2007) 1 ja 4 §, 5 §:n 2 momentti ja 10 §:n 2 momentti sekä  
lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 284/2013, uusi 2 momentti, 6 §:ään uusi 3 momentti, 7 §:ään uusi 3 momentti, 8 §:ään uusi 3 momentti, 9 §:ään uusi 2 momentti, 10 §:ään uusi 3 momentti, 12 §:ään uusi 3 momentti, 13 §:ään uusi 4 momentti, 14 §:ään uusi 2 momentti, 15 §:ään uusi 3 momentti, 17 §:ään uusi 4 momentti ja 18 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan ryhmäkanteena: 
1) työntekijän ja työnantajan työsuhteesta johtuvien riita-asioiden käsittelyyn; 
2) ympäristöasioiden käsittelyyn; 
3) kuluttaja-asiamiehen toimivallan mukaisessa laajuudessa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen riita-asian käsittelyyn; 
4) tasa-arvovaltuutetun toimivallan mukaisessa laajuudessa tasa-arvoasioiden käsittelyyn; ja 
5) yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan mukaisessa laajuudessa yhdenvertaisuusasioiden käsittelyyn. 
Lakia ei sovelleta arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai julkisen ostotarjouksen tekijän menettelyä koskevassa riita-asiassa. 
Ryhmäkanteen käsittelystä on tämän lain lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian käsittelystä oikeudenkäymiskaaressa ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa (646/1974) muutoin säädetään. 
3 § 
Toimivaltainen tuomioistuin 
Työsopimuksia koskevat erimielisyydet voidaan käsitellä myös työtuomioistuimessa. 
4 § 
Kanneoikeus 
Ryhmäkanteen panee vireille kantajana: 
1) kuluttaja-asiamies; 
2) tasa-arvovaltuutettu; 
3) yhdenvertaisuusvaltuutettu; tai 
4) rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on työntekijöitten edunvalvonta tai ympäristöasioihin tai ihmisoikeuskysymyksiin vaikuttaminen. 
Vireillepanija käyttää asiassa asianosaisena puhevaltaa. Kuluttaja-asiamies, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu panevat kantajina vireille ryhmäkanteen ja käyttävät siinä asianosaisena puhevaltaa. 
5 § 
Ryhmäkanteen vireillepano 
Haastehakemuksessa on ilmoitettava myös oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n 2 momentissa tai oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 15 §:ssä tarkoitetut tiedot. Haastehakemus on kantajan tai, jollei hän ole sitä itse laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa. 
6 § 
Ilmoittaminen ryhmäkanteen käsittelyn alkamisesta 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
7 § 
Ilmoituksen sisältö 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
8 § 
Ryhmän jäsenyys 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
9 § 
Täsmennetty haastehakemus 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
10 § 
Haaste 
Vastaajaa kehotetaan haasteessa vastaamaan kanteeseen kirjallisesti. Haasteen antamiseen ja siihen vastaamiseen sovelletaan muutoin soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10—12 §:ssä ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 18 §:ssä säädetään. 
Tämän pykälän 1 momenttia ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
12 § 
Kanteen laajentaminen 
Tämän pykälän 1 momenttia ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
13 § 
Kanteen rajaaminen 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
14 § 
Käsittely alaryhmissä 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
15 § 
Ryhmästä irrottautuminen 
Tätä pykälää ei sovelleta silloin, kun kantajana on rekisteröity yhdistys. 
17 § 
Oikeudenkäyntikulut 
Oikeudenkäyntikuluista työtuomioistuimessa on voimassa, mitä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:ssä säädetään. 
18 § 
Muutoksenhaku 
Muutoksenhausta työtuomioistuimen tuomioon säädetään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 36 ja 37 §:ssä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 29.9.2016 
Annika
Lapintie
vas
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Anna
Kontula
vas
Silvia
Modig
vas
Hanna
Sarkkinen
vas
Markus
Mustajärvi
vas
Paavo
Arhinmäki
vas
Kari
Uotila
vas
Matti
Semi
vas
Li
Andersson
vas
Viimeksi julkaistu 3.10.2016 9:50