Lakialoite
LA
72
2017 vp
Arja
Juvonen
ps
ym.
Lakialoite laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) (myöh. vanhuspalvelulaki) siten, että lain henkilöstöä koskevaan 20 §:ään lisätään uusi kolmas momentti, jossa henkilöstön vähimmäismäärästä säädetään nykyistä tarkemmin.  
Vanhuspalvelulain toimeenpanoa selkeyttämään ja tukemaan laaditut laatusuositukset sisältävät ikääntyneiden henkilöiden hoitoon liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia. Ikääntyneiden hoidon laadun parantamisen edellytykseksi laatusuosituksissa määritellään muun muassa henkilöstön määrää eli hoitajamitoitusta. Laatusuosituksessa esitetään henkilöstön vähimmäismääräksi tehostetussa palveluasumisessa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Laatusuosituksessa esitetty henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa välittömään asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön mitoitusta. 
Vanhuspalvelulakiin sisältyvässä henkilöstöä koskevassa 20 §:ssä edellytetään, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta ja turvaavat heille laadukkaat palvelut. Vanhuspalvelulain 20 §:n on arvioitu antavan laatusuosituksille ja viranomaisvalvonnalle aikaisempaa vankemman pohjan. Lakitasoiset säännökset on tarkoitettu vahvaksi tueksi muun muassa laatusuosituksessa esitettyyn henkilöstön määrään.  
Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto Super on tehnyt selvityksen hoitajamitoituksen toteutumisesta ympärivuorokautisissa vanhusten asumispalveluissa. Selvitys suoritettiin tutkimalla toteutuneet henkilöstömitoitukset keväällä 2014 kolmen viikon työvuorolistoista sellaiselta ajanjaksolta, johon ei sisältynyt normaalista arjesta poikkeavia juhlapyhiä tai lomajaksoja. Selvitykseen osallistuneet työpaikat olivat julkisia palveluntuottajia, ja laskennassa käytetty kaava oli sama kuin Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (seur. THL) vuonna 2013 tekemässä selvityksessä.  
Valviran ja THL:n selvitys tehtiin ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa, ja siitä selvisi, että hoitajamitoitus oli alle suositellun rajan noin joka viidennessä vanhusten asumisyksikössä. Tilanne oli sama sekä julkisissa että yksityisissä ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä. Kysely selvitti myös sen, että toteutunut hoitajasuhde oli pienempi kuin oli suunniteltu. Superin tekemän vuoden 2014 kevään selvityksen mukaan henkilöstömitoituksen tilanne oli edelleen vuoden 2013 tasolla, eli suositusten mukaista 0,50-tason henkilöstömitoitusta ei ole Suomessa saavutettu. Tilanne on huolestuttava, ja se on ristiriidassa vanhuspalvelulain tarkoituksen ja suosituksen kanssa.  
Hoitajamitoituksessa havaitut epäkohdat, hoitajamitoituksen ailahtelevaisuus ja hoitajamitoituksen epätasapuolinen jakautuminen ovat syitä siihen, että vanhuspalvelulakia on ryhdyttävä täsmentämään hoitajamitoituksen osalta välittömästi. Ikääntyneiden määrän ja hoidon tarpeen lisääntyessä tulee turvata riittävät resurssit tehostetussa asumispalveluyksikössä. Tämä edellyttää hoitajamitoituksen kirjaamista vanhuspalvelulakiin. 
THL:n vanhuspalvelulain tilaa koskeva selvitys vuodelta 2016 on selvittänyt vanhuspalvelulain vaikutuksia. Selvityksessä todetaan, että iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluihin sekä sosiaalipalveluihin tarvitaan lisää resursseja ja hoitajamitoitusta on nostettava laatusuosituksen 0,50-tasosta 0,60 hoitotyöntekijään asiakasta kohden. 
Hoivayksiköissä on suuriakin eroja asiakkaiden hoidon vaativuudessa, sillä vanhainkotihoivan ja pitkäaikaishoidon määrä vähenee entisestään tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisen piiriin tulee siirtymään tulevaisuudessa hoitoisuudeltaan entistäkin vaativampia asiakkaita. Mikäli terveyskeskusten vuodeosastoilla on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, on vähimmäismitoitukseksi myös määriteltävä lailla 0,70. Hoitajamitoituksen täsmentäminen lailla turvaa muuttumattoman ja yhdenvertaisen hoitajamitoituksen suomalaisessa vanhustenhoidossa ja vahvistaa hoivayksiköiden resursseja. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 20 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 20 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 
20 § 
Henkilöstö 
Henkilöstön vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa on 0,60 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskusten tai muiden sellaisten hoivayksiköiden vuodeosastoilla, joissa on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, vähimmäismitoitus on 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Henkilöstön vähimmäismäärään luetaan vain ammattikoulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.  
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 24.10.2017 
Arja
Juvonen
ps
Juho
Eerola
ps
Ritva
Elomaa
ps
Teuvo
Hakkarainen
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Olli
Immonen
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Rami
Lehto
ps
Leena
Meri
ps
Jani
Mäkelä
ps
Mika
Niikko
ps
Tom
Packalén
ps
Mika
Raatikainen
ps
Jari
Ronkainen
ps
Sami
Savio
ps
Ville
Tavio
ps
Ville
Vähämäki
ps
Viimeksi julkaistu 27.10.2017 13:53