Komissio on antanut oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (JTF) koskevan alkuperäisen ehdotuksen (KOM(2020) 22 lopullinen) tammikuussa 2020 osana EU:n Vihreän kehityksen -kokonaisuutta. Taustalla on Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2019 vahvistama tavoite ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti sekä linjaus räätälöidyn tuen antamisesta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kautta alueille ja toiminta-aloille, joihin siirtymä vähähiiliseen talouteen vaikuttaa eniten. Hallintovaliokunta on antanut JTF-rahastoa koskevasta alkuperäisestä ehdotuksesta lausunnon HaVL 3/2020 vp — U 2/2020 vp.
Komission 28.5.2020 antama muutettu ehdotus sisältää JTF-rahaston kokonaismäärärahojen lisäyksen sekä varojen jakomenetelmää koskevat muutosehdotukset. Ehdotuksen käsittely kytkeytyy kiinteästi EU:n uusia rahoituskehyksiä ja elvytyspakettia koskeviin ratkaisuihin.
Komission alkuperäisessä ehdotuksessa rahaston kooksi esitettiin 7,5 miljardia euroa. Nyt komissio ehdottaa rahastoon 32,5 miljardin euron lisärahoitusta. Lisärahoituksesta 2,5 miljardia euroa tulisi EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja 30 miljardia euroa uudesta elpymisvälineestä (U 27/2020 vp, E 64/2020 vp). JTF-rahaston kokonaisrahoitus olisi siten yhteensä 40 miljardia euroa. Monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettu osuus (yhteensä 10 miljardia euroa) olisi jäsenvaltioiden käytössä koko kehyskauden 2021—2027, kun taas elpymisvälineen rahoitusta (30 miljardia euroa) voisi hyödyntää komission ehdotuksen mukaan vuosina 2021—2024.
Monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavaan JTF-rahoitusosuuteen olisi lisättävä 1,5—3-kertainen määrä kunkin jäsenmaan EAKR/ESR-allokaatiosta, kuten komission alkuperäisessä ehdotuksessakin. Vastaavaa siirtovelvoitetta ei liity elpymisvälineen rahoitukseen.
Varojen jakomenetelmän osalta komissio ehdottaa jäsenvaltioiden saannon alarajaa korotettavaksi siten, että jokainen jäsenvaltio saa vähintään 32 euroa/asukas vuosien 2021—2027 ohjelmakaudelle. Ehdotuksen mukaan mikään jäsenvaltio ei kuitenkaan voi saada yli 8 miljardin euron kokonaisrahoitusta. Tämän enimmäisrajan ylittävät laskennalliset saannot jaettaisiin muiden maiden kesken. Jakomenetelmää voidaan valiokunnan mielestä pitää perusteltuna, sillä se rajaa rahaston kriteerien pohjalta jäsenvaltioille kohdennettavaa maksimisaantoa ja turvaa myös tietyn vähimmäissaantotason jäsenvaltioille.
Hallintovaliokunta toteaa, että komission muutettu ehdotus vaikuttaa Suomen kannalta tässä vaiheessa suotuisalta. Selvityksen mukaan JTF-asetusehdotuksen muutokset tarkoittaisivat merkittävää lisäystä Suomen allokaatioon, joka olisi yhteensä 968 miljoonaa euroa (komission alkuperäisessä ehdotuksessa 165 miljoonaa euroa). Suomen saanto on noin 2,4 % kokonaisrahoituksesta eli enemmän kuin Suomen noin 1,7 %:n maksuosuus tulevalla kehyskaudella.
Hallintovaliokunta pitää valtioneuvoston linjauksia kannatettavina. Selvityksen mukaan tukien allokaatioavaimet ovat keskeisiä, kun arvioidaan eri ehdotusten taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi taloudelliset vaikutukset tulevat riippumaan elpymisvälineen perustamisesta, koosta ja koheesiopolitiikan osuudesta kokonaisuudessa sekä EU:n tulevasta rahoituskehyksestä saavutettavasta sovusta. Tukien jakomekanismeihin ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyy siten vielä epävarmuuksia, minkä vuoksi niihin tulee jatkokäsittelyssä kiinnittää erityistä huomiota.
Komission muutettu ehdotus ei sisällä muutoksia JTF-rahaston tavoitteisiin, rakenteeseen eikä rahastosta tuettaviin toimiin. Suomen saannon kasvaessa rahaston tuen tulisi olla kohdennettavissa mahdollisimman laajasti ilmastorakennemuutoksesta kärsiville alueille Suomessa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että uuden rahaston kytkentä tulevaan alue- ja rakennepolitiikan ohjelmatyöhön säilyy. Koska rahoitettavat toimet voivat olla pitkälti samoja EAKR:stä ja ESR:stä rahoitettavien toimien kanssa, on kiinnitettävä huomiota rahastokohtaiseen rahoitusprofiilien suunnitteluun ja tuloksellisuuden seurantaan. Hallintovaliokunta on käsitellyt muun muassa tuen alueelliseen ja temaattiseen kohdentamiseen liittyviä kysymyksiä lausunnossaan HaVL 3/2020 vp ja uudistaa siinä esitetyt kannanottonsa.