Maahanmuuttopakti
Viimeisten hieman yli kahdenkymmenen vuoden aikana Euroopan unionissa on tavoiteltu yhtenäisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan toteuttamista. Kuluneiden vuosien aikana asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi onkin hyväksytty unionilainsäädäntöä, tosin lähinnä minimidirektiivejä. Jäsenmaissa sovellettavat normit ja käytännöt poikkeavat kuitenkin toisistaan. Lisäksi voimassa olevaa unionilainsäädäntöä ovat jäsenvaltiot noudattaneet vaihtelevasti. Tavoiteltavan yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan peruslähtökohtiin kuuluu, että kansainvälistä suojelua annetaan niille, jotka täyttävät suojelun saamisen edellytykset. Ne, jotka eivät aidosti ole suojelun tarpeessa, tulee sen sijaan palauttaa tehokkaasti kansainvälisiä velvoitteita noudattaen (HaVL 25/2020 vp).
Edellisen komission antama laaja ehdotuskokonaisuus yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi ei ole tullut hyväksytyksi (CEAS-paketti). Nykyinen komissio on käynnistänyt uuden uudistusprosessin ja siihen liittyen antanut 23.9.2020 kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta (New Pact on Migration and Asylum; HaVL 25/2020 vp). Tiedonannon yhteydessä on annettu lisäksi viisi lainsäädäntöehdotusta, joista kolme on uusia (asetus seulonnasta ulkorajoilla U 60/2020 vp — HaVL 9/2021 vp ja HaVL 16/2021 vp, asetus kriisi- ja force majeure -tilanteisiin U 61/2020 vp — HaVL 10/2021 vp sekä muuttoliikkeen hallinnan asetus U 62/2020 vp — HaVL 6/2021 vp). Uusista ehdotuksista on annettu eduskunnalle U-kirjelmät. Kaksi muuta ehdotusta on muutettuja aiempia CEAS-paketin vuoden 2016 ehdotuksia, joista on eduskunnalle annettu U-jatkokirjelmät. Muutetusta Eurodac-asetuksesta U 30/2016 vp valiokunta on antanut lausuntonsa HaVL 27/2020 vp ja muutetusta menettelyasetuksesta U 34/2016 vp lausuntonsa HaVL 5/2021 vp. Lisäksi kuusi edellisen komission aikana annettua ehdotusta on jätetty sellaisinaan jatkoneuvottelujen pohjaksi. Niistä ei ole annettu ainakaan vielä eduskunnalle U-jatkokirjelmiä. Valiokunta viittaa myös tässä yhteydessä edellä mainittuihin lausuntoihinsa.
Tietojärjestelmien hyödyntäminen ja seulonta
Seulontamenettelyn tavoitteena on osana maahanmuuttopaktia hallita nykyistä paremmin kaikkea eri perustein tapahtuvaa laitonta maahantuloa. Seulonnan avulla on tarkoitus saada tunnistettua henkilöt, jotka eivät täytä maahantulon edellytyksiä tai joiden maahantuloedellytysten täyttymisestä ei ole varmuutta, sekä rekisteröidä heidän biometriset tunnisteensa. Seulonnassa pyritään selvittämään henkilön maahantuloon liittyvät tiedot ja dokumentoimaan ne myöhempää käyttöä varten (HaVL 9/2021 vp ja HaVL 16/2021 vp).
Komission ehdottamassa seulonta-asetuksessa säännellään myös toimivaltaisten viranomaisten pääsyä tietojärjestelmiin seulonnassa tarvittavien tietojen saamiseksi ja tarkistamiseksi. Nämä tiedot koskevat henkilöllisyyden selvittämistä ja turvallisuustarkastukseen liittyvien turvallisuusriskien selvittämistä (muun muassa terrorismirikokset) liittyviä tietoja. Seulonta-asetuksen säännökset pääsystä tietojärjestelmiin kuuluvat oikeusperustaltaan Schengenin järjestelmän kehittämisen piiriin. Koska seulonnassa on tarpeen päästä myös tietojärjestelmiin, jotka eivät kuulu oikeusperustaltaan Schengen-järjestelmän kehittämiseen, on tästä kokonaisuudesta välttämätöntä säätää erillisellä asetuksella.
Aiemmin EU-tasolla on säädetty pääsystä ECRIS-TCN-tietojärjestelmään eurooppalaisen matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanemiseksi. Valiokunta katsoo, että osana seulontaa suoritettavien turvallisuustarkastusten on oltava tasoltaan vähintään samantasoisia kuin ne tarkastukset, joita kohdistetaan niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat etukäteen lupaa tulla unionin alueelle lyhytaikaista oleskelua varten, riippumatta siitä, kuuluvatko he viisumivelvollisuuden piiriin vai eivät. Valiokunta pitääkin perusteltuna komission ehdotuksen lähtökohtaa, jonka mukaan seulonnan yhteydessä turvallisuustarkoituksessa tehtävät tarkastukset on tehtävä käyttäen samoja tietojärjestelmiä kuin viisumia tai matkustuslupaa haettaessa.
Valiokunta on eri yhteyksissä korostanut eri tietojärjestelmien tietojen hyödyntämisen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden merkitystä muun muassa maahanmuuttoon, rajavalvontaan ja turvapaikkaan liittyvissä asioissa (HaVL 25/2020 vp).
Henkilötietojen käsittely seulontaan liittyvän turvallisuustarkastuksen yhteydessä (ECRIS-TNC)
Komissio ehdottaa ECRIS-TNC-asetuksen (EU) 2019/816 muuttamista lisäämällä siihen säännökset, joiden nojalla nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat seulonnan aikana tehtävän turvallisuustarkastuksen yhteydessä saada tietoja ECRIS-TCN-tietojärjestelemän tietokannasta. Ehdotuksen hyväksyminen merkitsee kyseisen tietojärjestelmän käyttötarkoituksen laajentamista kattamaan seulontamenettelyn yhteydessä tehtävät turvallisuustarkastukseen liittyvät haut. Lisäksi asetusehdotuksessa säännellään siitä, millä edellytyksillä kansallisissa tietojärjestelmissä olevat tiedot luovutetaan seulontaviranomaisille. Toimivaltaisista seulontaviranomaisista säädetään asetusehdotuksen mukaan kansallisessa lainsäädännössä.
ECRIS-TCN-asetus on hyväksytty vuonna 2018, ja sen arvioitu käyttöönotto tapahtuu vuoden 2022 lopussa. Asetuksella perustetaan keskitetty tietojärjestelmä, joka sisältää unionin alueella tuomittujen kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja mukaan lukien sormenjälkitietoja. Järjestelmän avulla jäsenvaltiot voivat tarkastaa, missä jäsenvaltiossa on kolmannen maan kansalaista koskevia rikostuomioita. Tämä mahdollistaa yksittäisten rikosrekisteritietoja koskevien pyyntöjen lähettämisen kohdennetusti vain kyseisiin jäsenvaltioihin ja tehostaa kolmannen maan kansalaisia koskevaa rikosrekisteritietojen vaihtoa.
ECRIS-TCN täydentää voimassa olevaa unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä rikosrekisteritietojen vaihdossa, joka perustuu ECRIS-puitepäätöksellä perustettuun ECRIS-järjestelmään rikosrekisteritietojen vaihtamisesta jäsenvaltioiden välillä (ECRIS, European Criminal, Records Information System; TCN, Third-Country Nationals). Nykyisessä yhteistyössä rikosrekisteritietoja vaihdetaan EU:n kansalaisista pääasiallisesti rikosasian käsittelyä varten.
Valiokunta toteaa, että ECRIS-TCN-järjestelmään seulonnassa tehtävät haut merkitsevät biometristen tietojen käsittelyä (sormenjälkitiedot), jotka kuuluvat uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin. Kansallisesti biometriset tunnistetiedot ovat valtiosääntöisesti rinnastettavissa arkaluonteisiin tietoihin (esim. PeVL 30/2016 vp). Henkilötietojen suojan kannalta on olennaista, että arkaluonteisten tietojen käsittely rajoitetaan käsittelytarkoituksen kannalta vain välttämättömään. ECRIS-TCN-tietojen hyödyntäminen seulonnan turvallisuustarkastuksissa muodostaa ECRIS-TCN-tietojärjestelmän toissijaisen, mutta valiokunnan mielestä välttämättömän käyttötarkoituksen.
Tietojärjestelmien yhteentoimivuus henkilön tunnistamiseksi seulonnassa
Komissio ehdottaa edellä lausutun lisäksi asetuksen (EU) 2019/818 muuttamista lisäämällä siihen uudet säännökset, joiden nojalla kansallisessa lainsäädännössä säädettävät toimivaltaiset seulontaviranomaiset voivat seulonnan yhteydessä tehdä henkilön tunnistamista varten hakuja CIR-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin mukaan lukien biometriset henkilötiedot. Asetus (EU) 2019/818 koskee kehyksen vahvistamista poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevien tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle.
CIR (Common Indentity Reposity) on yhteinen henkilötietovaranto, johon on luotu kustakin EES-järjestelmään (Entry/Exit System), VIS-järjestelmään (Visa Information System), ETIAS-järjestelmään (European Travel Information and Authoratisation System), Eurodac-järjestelmään tai ECRIS-TCN-järjestelmään rekisteröidystä henkilöstä yksilökohtainen tiedosto.
Valiokunta pitää välttämättömänä CIR-henkilöllisyystietovarannon hyödyntämistä komission ehdottamalla tavalla. Siten tuetaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta seulonnassa olennaisella tavalla.