Vuonna 2013 annetussa neuvoston päätöksessä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (2013/488/EU) säädetään perusperiaatteista ja vähimmäisvaatimuksista turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi. Neuvoston turvallisuussääntöjä sovelletaan neuvostoon ja neuvoston pääsihteeristöön, ja jäsenvaltioiden on noudatettava niitä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
Käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston kirjelmässä on kyse mainittujen neuvoston turvallisuussääntöjen tarkistamisesta. Neuvoston turvallisuussääntöjen uudistaminen liittyy komission vuonna 2022 antamaan asetusehdotukseen tietoturvallisuudesta unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa (E 141/2022 vp), jonka käsittelyssä on soveltuvin osin otettava huomioon neuvoston uudet turvallisuussäännöt.
EU:n turvallisuusluokitelluilla tiedoilla tarkoitetaan mitä tahansa tietoja tai aineistoja, joille on määritelty EU:n turvallisuusluokka ja joiden luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja. Turvallisuusluokitellut tiedot on jaettu neuvoston päätöksessä neljään turvallisuusluokkaan (EU Top Secret, EU Secret, EU Confidential, EU Restricted). Valiokunnan käsityksen mukaan turvallisuusluokkia ei ole uudistuksen yhteydessä tarkoitus muuttaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:ssa ja Natossa noudatetaan mahdollisimman yhdenmukaisia menettelyjä turvallisuusluokiteltujen käsittelyssä.
Saadun selvityksen mukaan keskustelut neuvoston turvallisuussääntöjen uudistamisesta on aloitettu jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten edustajista koostuvassa neuvoston turvallisuuskomiteassa jo vuonna 2016, mutta varsinaista ehdotusta uusiksi turvallisuussäännöiksi ei ole vieläkään annettu. Valiokunta pitää perusteltuna, että eduskuntaa informoidaan asiassa jatkokirjelmällä heti, kun ehdotus uusiksi turvallisuussäännöiksi annetaan.
Uudistuksen tavoitteena on päivittää ja yksinkertaistaa neuvoston turvallisuussääntöjä. EU:n turvallisuusluokiteltua tietoa käsitellään nykyisin yhä enemmän sähköisesti, mistä aiheutuvat muutostarpeet on tarkoitus ottaa sääntelyä uudistettaessa huomioon. Sääntelyn tarkistamistarpeet liittyvät muun muassa henkilöstöturvallisuuteen, fyysiseen turvallisuuteen, viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen sekä turvallisuustietojen hallintaan. Esimerkiksi turvallisuusselvityksille pyritään luomaan yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotka ovat kuitenkin suurelta osin jäsenvaltioille vapaaehtoisia. EU:n turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisessa korostetaan riskiperusteisuutta. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että kansallinen turvallisuus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, eikä neuvoston turvallisuussäännöillä näin ollen voida harmonisoida jäsenvaltioiden kansallista turvallisuutta koskevia sääntöjä.
Ehdotus ei saadun selvityksen mukaan edellytä kansallisen lainsäädännön muuttamista, sillä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia (588/2004) sovelletaan myös uusien turvallisuussääntöjen mukaiseen turvallisuusluokiteltuun tietoon. Ehdotuksella ei arvioida olevan myöskään merkittäviä taloudellisia vaikutuksia eikä vaikutuksia Suomen viranomaisten toimintaan. Neuvoston turvallisuussääntöjen päivittäminen selkeyttää kuitenkin turvallisuusviranomaisten velvoitteita, vastuita ja käytänteitä sekä edesauttaa viranomaisten tehtävien hoitamista. Yhtenäisten vähimmäisedellytysten tehokas täytäntöönpano helpottaa myös esimerkiksi puolustusteollisuuden osallistumista EU:n turvallisuusluokiteltua tietoa sisältäviin hankkeisiin.
Hallintovaliokunta pitää käytettävissään olevien tietojen perusteella neuvoston turvallisuussääntöjen uudistamista kannatettavana. Valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.