Hallituksen esityksessä ehdotetaan hallitusohjelmaan liittyen muutettavaksi yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa siten, että kunnan vastuulta poistuisi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan yhdyskuntajäte sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu yhdyskuntajäte. Näiden jätehuollon järjestämisestä vastaisi jatkossa jätteen haltija. Kunnan vastuulle jäisi nykyiseen tapaan asumisessa syntyvä jäte sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvä vaarallinen jäte. Kunta vastaisi edelleen myös kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta. Lisäksi kunnalla säilyisi velvollisuus järjestää jätehuolto toissijaisesti, jos yksityistä palveluntarjontaa ei ole saatavilla. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan jätelakiin lisättäväksi säännökset kunnan jätehuollon toimialan sidosyksiköiden markkinaehtoista toimintaa koskevista ulosmyyntirajoista. Eduskunta edellytti hankintalain käsittelyn yhteydessä, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä (EV 239/2016 vp — HE 108/2016 vp). Myös hallintovaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota hankintalain säännösten vaikutuksiin kuntien jäteyhtiöiden sidosyksikköasemaan (HaVL 44/2016 vp — HE 108/2016 vp). Valiokunta katsoo, että ehdotukset jätehuoltoalan omista ulosmyyntirajoista ovat välttämättömiä kunnallisten jätehuoltolaitosten toiminnan kannalta. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että jätehuoltotoimialaa koskevasta ulosmyyntirajasta säädetään nimenomaan jätelaissa. 

Käsiteltävänä oleva esitys on ensimmäinen vaihe jätelain kaksiosaisen uudistuksen kokonaisuudesta. Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus luoda sähköinen jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka sekä täsmentää kunnalliseen jätehuoltoon liittyviä kirjanpitovelvoitteita. Sen tavoitteena on, että markkinapaikan avulla voitaisiin osoittaa avoimesti ja läpinäkyvästi kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellyttämä markkinapuute. Valiokunta pitää tarpeellisena, että lainsäädännön kehittämistä jatketaan uudistuksen kakkosvaiheella. 

Hallintovaliokunta toteaa, että nyt ehdotetun vastuunjaon muutoksen myötä kunnan vastuulta siirtyy noin 230 000 tonnia yhdyskuntajätettä, mikä vastaa noin 8—12 prosenttia kunnallisten jätelaitosten liikevaihdosta. Keskimäärin vaikutus ei ole kovin iso, mutta alueelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Muutoksesta seuraa myös jätteen haltijoille ja kuntien jätelaitoksille hallinnollista taakkaa varsinkin muutoksen voimaantulovaiheessa, kun jätelaitokset irtisanovat palvelusopimuksiaan ja jätteen haltijat hankkivat uusia palveluntuottajia. Ehdotettu vastuunjaon muutos ja vuoden 2029 loppuun sovellettava 10 prosentin ulosmyyntiraja pienentävät kuntien jätehuoltoyhtiöiden liikevaihtoa selvityksen mukaan noin 40—56 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2030 alusta sovellettavan viiden prosentin ulosmyyntirajan vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikeaa arvioida. Kunnat ovat joutuneet varautumaan voimassa olevan jätelain mukaiseen jätehuoltoon ja tehneet suuren mittaluokan investointeja jätteen käsittelyyn sekä sitoutuneet toimittamaan vastuupiiriinsä kuuluvia jätteitä toisen tahon investoimaan käsittelyyn. Valiokunta katsoo, että pitkä siirtymäaika on välttämätön, jotta varmistetaan toimijoiden mahdollisuus varautua muutoksiin ja turvataan jätehuollon toimintavarmuus. 

Hallintovaliokunta painottaa lisäksi, että kunnan toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen säilyttäminen kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piirissä on välttämätöntä kunnan toiminnan jätehuoltojärjestelyjen sujuvuuden varmistamiseksi ja hallinnollisen taakan minimoimiseksi. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu kunnan ensisijaisen jätehuoltovastuun ja markkinaehtoisen ulosmyynnin rajaaminen voi johtaa kunnan jätelaitoksen käsittelykapasiteetin supistumiseen, mikä voi joillakin alueilla heikentää kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun saatavuutta. Tällöin jätteen haltija voi joutua hakemaan tarvitsemaansa palvelua kauempaa kuin lähimmältä jätelaitokselta. Tämä saattaa myös lisätä painetta jätteen hylkäämiseen ympäristöön ja laittomien kaatopaikkojen syntymiseen. Tähän pyritään puuttumaan valvontaviranomaisten suorittaman valvonnan keinoin, mutta se edellyttää samalla valvonnan riittävää resursointia. 

Selvityksen mukaan edellä mainitun sähköisen markkinapaikan tarkoituksena on auttaa jätteen haltijaa löytämään tarvitsemansa jätehuoltopalvelu ensisijaisesti vapailta markkinoilta ja viime kädessä kunnan toissijaisena jätehuoltopalveluna. Valiokunta katsoo, että markkinapaikan avulla voidaan tehostaa asianmukaisten jätehuoltoratkaisujen löytymistä ja kehittymistä ja siten osaltaan ennaltaehkäistä laittomien kaatopaikkojen syntymistä. 

Kunnan jätehuoltokapasiteetin mahdollinen supistuminen voi myös heikentää huoltovarmuutta erilaisissa häiriötilanteissa. Hallintovaliokunta pitää turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeänä vireillä olevaa häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevaa säädösvalmistelua. 

Esityksen mukaan vaikutukset yhdyskuntajätehuollon palveluhintoihin vaihtelevat. Jätteen haltijoista eniten hyötyisivät suuret asiakkaat, sillä ne voisivat oman kilpailuttamisen ja hintakilpailun ansiosta päästä kuntien jätetaksoja halvempiin hintoihin. Pienempien ja taajamien ulkopuolisten asiakkaiden kustannukset saattaisivat sen sijaan nousta, koska kilpailu olisi vähäisempää ja koska kunnan järjestämässä jätehuollossa taksojen mukaiset yksikköhinnat ovat kaikille samat. Kunnan vastuulle jäävien jätteen haltijoiden ja kotitalouksien kustannusten arvioidaan nousevan ainakin sopeuttamisvaiheessa, kun jätelaitosten kiinteät kustannukset jakautuisivat pienemmälle käyttäjäjoukolle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien jätelaitosten arviot korotuspaineista ovat vaihdelleet parista prosentista 30 prosenttiin. Kattavia ja luotettavia määrällisiä arvioita esityksen vaikutuksista hintakehitykseen ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä arviointiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Valiokunnan käsityksen mukaan edellä mainittu sähköinen markkinapaikka voi olla yksi keino hillitä hintojen nousupaineita. 

Esitys kytkeytyy myös kiertotalouden edistämiseen. Valiokunnalle esitetyn arvion mukaan kierrätyskelpoista materiaalia ohjautuu vielä varsin paljon polttoon. Kierrätysastetta olisi siten varaa nostaa. Selvityksen mukaan kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen edellyttää jätealalla useita toisiaan tukevia toimia. Kiertotalouden edistämiseksi on toteutettu tai vireillä erilaisia hankkeita sekä kansallisesti että unionin tasolla. Valiokunnan mielestä yksi konkreettinen käytännön toimi olisi esimerkiksi jätteen edelleen lajittelu jätteen syntypaikalla, jolloin saataisiin järkeviä eriä kiertotalouden piiriin. 

Hallituksen esityksellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia, jotka osin vahvistavat toisiaan. Vaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi arviointia voidaan pitää vain suuntaa-antavana. Tämän vuoksi hallintovaliokunta esittää ympäristövaliokunnalle, että se sisällyttää mietintöönsä ehdotuksen eduskunnan lausumaksi, jossa edellytetään, että jätelain vaikutuksia arvioidaan vuoden 2027 loppuun mennessä eduskunnalle annettavalla kirjallisella selvityksellä, jossa käydään läpi lain kokonaisvaikutukset sekä erityisesti muutosten vaikutukset kuntien valvontaviranomaisten työmäärään, kotitalouksien jätteenkeräilyn hintakehitykseen sekä haja-asutusalueiden laittomien kaatopaikkojen pelättyyn lisääntymiseen. Selvityksessä on myös arvioitava vastuun rajaamisen ja vuodesta 2030 voimaan tulevaksi tarkoitetun 5 %:n ulosmyyntirajan vaikutuksia jätehuollon järjestämiseen. (Valiokunnan lausumaesitys)