VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta "ProtectEU"

Euroopan komissio on 1.4.2025 antanut tiedonannon EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta "ProtectEU" (COM (2025) 148 final). Strategiassa komissio esittelee toimenpiteitä ja välineitä mukaan lukien lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään tukemaan jäsenvaltioita ja vahvistamaan EU:n sisäistä turvallisuutta tulevien vuosien aikana. 

Valtioneuvoston kanta

Yleistä

Sisäisen turvallisuuden alalla on jatkuvasti ennakoitava ja kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin ja suojata kansalaisten turvallisuutta. EU-tason toimet unionin sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ovat keskeisiä. Rajat ylittäviin ilmiöihin voidaan vastata parhaiten rajat ylittävällä toiminnalla ja yhteistyöllä. 

Suomi kiinnittää huomiota siihen, että strategiaan sisältyy useita Suomen ennakkovaikuttamiskantojen mukaisia aloitteita. Koko yhteiskunnan kattava ”whole-ofsociety” lähestymistapa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on keskeistä sisäisen turvallisuuden uhkiin vastaamisessa. On myös erittäin hyvä, että sisäistä turvallisuutta tarkastellaan strategissa kokonaisvaltaisesti ja että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhtymäkohdat ovat strategiassa vahvasti esillä. Suomi pitää erittäin tärkeänä sitä, että turvallisuusnäkökohdat valtavirtaistettaisiin osaksi EU:n lainsäädäntöä, politiikkoja ja ohjelmia, ml. EU:n ulkoiset toimet. 

Suomi pitää myönteisenä komission tavoitetta määrittää rakenne, jolla hallinnoitaisiin Euroopan sisäisen turvallisuuden puitteissa tehtävää strategista ja operatiivista yhteistyötä. On hyvä, että sisäiseen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät näkökohdat on tarkoitus ottaa kattavasti huomioon uusia lainsäädäntöehdotuksia valmisteltaessa. Suomi pitää tärkeänä, että seuraukset sisäiseen turvallisuuteen ja varautumiseen sekä jäsenvaltioille että lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille mahdollisesti koituvat taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon kattavasti ehdotuksista laadittavissa vaikutusarvioinneissa. 

Suomi pitää komission tavoin tärkeänä sitä, että neuvostossa käytäisiin uhka-analyysiin ja keskeisiin politiikkaprioriteetteihin perustuvaa säännöllistä näkemysten vaihtoa sisäisen turvallisuuden kehittyvistä haasteista. On tärkeää, että komission säännöllisesti laatima sisäisen turvallisuuden uhka-analyysi edistää osaltaan EU-tason kokonaisvaltaisen uhka- ja riskiarvion laadintaa. Koska sisäisen turvallisuuden toimet koskevat monia hallinnonaloja, Suomi pitää tärkeänä strategian koordinoitua käsittelyä myös neuvoston eri työryhmissä. 

Suomi jakaa komission näkemyksen siitä, että turvallisuus on se kivijalka, jolle kaikki vapaudet rakentuvat ja että demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet, eurooppalaisten hyvinvointi, kilpailukyky ja menestys pohjautuvat unionin kykyyn taata turvallisuus. 

Suomi toteaa, että kaikkia strategiassa mainittuja aineellista rikosoikeutta koskevia aloitteita ja teemoja tulisi arvioida myös rikoksentorjunnan keinojen ja erityisesti kiinnijäämisriskiä kasvattavan, esimerkiksi yksityisen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön, kautta. 

Tulevaa EU:n monivuotista rahoituskehystä (2028-) koskeviin rahoituskysymyksiin otetaan kantaa osana rahoituskehykseen liittyvää kannanmuodostusta. 

Yhtenäinen tilannekuva ja uhka-analyysi

On kannatettavaa, että sisäiseen turvallisuuteen liittyviä uhka-analyysejä kehitetään ja hyödynnetään paremmin komission turvallisuuskollegion työn tukena. Suomi pitää tärkeänä, että kehitystyössä varmistetaan uhka-analyysien ja riskiarviointien koordinaatio, ja että työssä pyrittäisiin hyödyntämään olemassa olevia rakenteita ja parhaita käytäntöjä ja välttämään päällekkäisyyksiä. On tärkeää, että sisäiseen turvallisuuteen liittyvät politiikkatoimet ja operatiivinen toiminta perustuisivat mahdollisimman ajantasaiseen ja yhdenmukaiseen tilannekuvaan ja uhka-analyysiin. 

Suomi katsoo, että EU:n yhtenäisen tiedustelun analysointikyvyn (SIAC) toimintaa, ml. EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (INTCEN) Hybrid Fusion Cell -toiminta, tulee vahvistaa ja jäsenmaiden tuottaman tiedustelutiedon hyödyntäminen tulee olla olennainen osa uhka- ja riskiarvioita. Suomi korostaa nykyisessä turvallisuustilanteessa ennakoivien toimien ja poikkisektoraalisen yhteistyön vahvistamista ja olemassa olevien jäsenvaltioiden tiedusteluyhteistyöjärjestelyjen tehokasta hyödyntämistä myös EU:ssa tehtävän sisäisen turvallisuuden työn tukena. Jäsenvaltioiden tiedustelu ja sen ohjaus tulee kuitenkin olla jäsenvaltioiden omassa päätäntävallassa. 

EU:n turvallisuusvalmiuksien vahvistaminen

Suomi suhtautuu avoimesti Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) mandaatin kokonaisuudistukseen. Europolia tulisi kehittää tavalla, joka tehostaa Europolin mahdollisuuksia tukea jäsenmaiden toimivaltaisia viranomaisia. 

Suomi pitää oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten, kuten Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojustin, Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja Europolin, välisen yhteistyön ja toiminnan tehostamista erittäin tärkeänä rikollisten kiinnijäämisriskin lisäämiseksi. Koko rikosprosessiketjun välisellä tehokkaalla yhteistyöllä voidaan parhaiten edistää rikosvastuun toteuttamista. 

Suomi pitää tarpeellisena sitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten sisäisen turvallisuuden viranomaisten väliseen operatiiviseen viestintään luotaisiin unionissa yhtenäinen suojattu viestintäjärjestelmä mahdollistamaan sujuva, mutta turvattu viestintä rajat ylittävissä operaatioissa. Ennen asetusehdotuksen antamista komission tulisi tehdä asiasta kattava vaikutustenarviointi, mukaan lukien analyysi taloudellisista vaikutuksista. 

Suomi pitää tärkeänä, että komissio tulee laatimaan tiekartan lainvalvontaviranomaisten tietoon pääsystä. Suomi katsoo, että tiekartan tulee tarjota konkreettisia työkaluja, joilla työtä viedään eteenpäin nopealla aikataululla. Suomi pitää tärkeänä, että EU-tasolla kehitetään sellainen tasapainoinen, teknologianeutraali ja perusoikeuksia kunnioittava oikeasuhtainen lähestymistapa tietoon pääsyyn parantamiseksi, joka samanaikaisesti huomioi tarpeen turvata vahva salaus sekä viranomaisten laissa tarkkarajaisesti määritelty mahdollisuus yksittäistapauksissa päästä salattuihin tietoihin ja sähköiseen aineistoon. 

Niin ikään tärkeää on myös kerätä tietoa siitä, kuinka paljon digitaaliseen tietoon pääsyn puute haittaa rikosten selvittämistä ja estää rikosten uhrien oikeuksien toteutumista. 

Suomi pitää tärkeänä lainvalvontaviranomaisten osallistumista standardointikomiteoiden ja työryhmien työhön, jotta lainvalvontaviranomaisten tarpeet tulevat huomioitua tuotekehittelyssä ja suunnittelussa etukäteisesti. 

Suomi kannattaa komission aikomusta laatia vaikutustenarviointi tietojen säilyttämisvelvollisuudesta EU-tasolla. Suomi pitää tärkeänä, ettei esitetä toimenpiteitä, joilla heikennetään viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuutta tai jotka johtaisivat viestinnän salauksen käytön kieltämiseen, rajoittamiseen tai sen tarkoituksen kiertämiseen. Suomi huomioi, että tämä ei kuitenkaan poissulkisi teknologisen kehityksen tai muiden järjestelyjen mahdollistamaa tuomioistuimen luvalla yksittäistapauksissa tapahtuvaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä salattuun tietoon. 

Suomi suhtautuu alustavan myönteisesti komission ehdotukseen perustaa korkean tason työryhmä operatiivisen lainvalvontayhteistyön vahvistamiseksi. Korkean tason työryhmän mandaatti ja tehtävät olisi määriteltävä tarkasti ennen sen perustamista, jotta työstä saataisiin mahdollisimman suuri käytännön hyöty. 

Suomi pitää tärkeänä EU:n ulkorajojen ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintaedellytyksien vahvistamista. Frontexin suorituskykyä, toimintakykyä ja toimivaltuuksia tulisi kehittää tavoilla, jotka vahvistavat sen kykyä tukea jäsenvaltioita nykyistä tehokkaammin niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Pysyvän joukon kasvattaminen esitetysti edellyttää komissiolta huolellista vaikuttavuus- ja tarvearviointia. Mahdolliselle joukon kasvattamiselle tulee olla operatiiviset perusteet, ja Suomi korostaa, että esityksen osalta on huomioitava myös etulinjan ulkorajamaiden erityinen asema. 

Rajaturvallisuuden kannalta keskeisten tietojärjestelmien kuten EESrajanylitystietojärjestelmän ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanoa sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja EU:n viisumitietojärjestelmän (VIS) uudistuksia tulee edistää ripeästi, jotta järjestelmiä päästään hyödyntämään ulkorajat ylittävään matkustusliikenteeseen liittyen ja tilannekuvan parantamiseksi. Yhteiset tietojärjestelmät ja tietokannat parantavat turvallisuutta, tehostavat rajatarkastuksia ja sujuvoittavat rajanylityksiä. Vahvoilla EU:n ulkorajoilla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden suvereniteetin ja EU:n sisäisen turvallisuuden ylläpitäjänä. 

Häiriönsietokyky hybridiuhkia ja muita vihamielisiä toimia vastaan

Suomi tukee komission pyrkimyksiä vahvistaa hybridiuhkien torjumista, niiltä puolustautumista, niihin reagoimista ja niistä tarvittaessa palautumista muun muassa tehostamalla kriittisen infrastruktuurin suojaamista, vahvistamalla kyberturvallisuutta, turvaamalla liikenteen solmukohdat ja satamat sekä torjumalla verkkouhkia. 

Uuden sääntelyn sijaan tulisi keskittyä nykyisen lainsäädännön, erityisesti EU:n kyberturvallisuusdirektiivi NIS2:n ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun CER-direktiivin tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen täytäntöönpanoon. Toimet, joilla vähennetään päällekkäistä sääntelyä ja hallinnollista taakkaa, ovat kannatettavia. 

Suomi korostaa, että EU:n ja Naton välistä yhteistyötä on lisättävä, ja pitää tärkeänä, että EU ja Nato tukevat ja täydentävät toistensa toimintaa. EU:n ja Naton yhteistyön syventäminen myös hybridivasteen konkreettisessa kehittämisessä on tärkeää. 

Suomi tukee Euroopan komission aloitetta perustaa yhdennetty merenalaisten kaapeleiden alueellinen valvontamekanismi merialueittain ja erityisesti Itämerelle. Suomi on valmis tukemaan aloitteen tavoitteita kaapeleihin kohdistuvien uhkien merelliseen tilannekuvaan, riskianalyysiin, ehkäisyyn, havaitsemiseen ja reagointiin toimivaltaisten viranomaisten toimenpitein. Rajavartiolaitoksen laaja-alaisen merellisen roolin avulla voidaan yhteensovittaa kansallisesti useat kansainväliset merellisen kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen tähtäävät aloitteet tehokkaaksi kokonaisuudeksi. 

Kyberturvallisuuteen liittyvät uhat ovat laaja-alaisia, eikä niitä tulisi tarkastella vain hybridiuhkien näkökulmasta. Tämän vuoksi Suomi pitää tärkeänä tuoda unionintasolla kyberturvallisuutta vahvemmin osaksi kokonaisturvallisuuden mallia, kuten on toimittu Suomen kyberturvallisuusstrategiassa. 

Uutta EU:n satamastrategiaa laatiessaan komission tulisi kiinnittää erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden mahdolliseen soluttautumiseen satamiin ja tämän ilmiön vähentämiseen. EU:n satamastrategiassa tulisi tarkastella myös meriliikenteen turvallisuussääntöjä sekä matkustajatietojen keräämistä meriliikenteessä. Järjestäytyneen rikollisuuden kiinnijäämisriskiä olisi lisättävä myös muilla kuin rikosoikeudellisilla keinoilla, erityisesti rikoksentorjunnan keinoin. 

Verkon palveluissa toteutettavan hybridivaikuttamisen sekä verkkorikollisuuden uhkiin liittyen Suomi pitää komission ja jäsenvaltioiden tehokkaita EU:n digipalveluasetuksen täytäntöönpanotoimia tärkeinä. 

Suomi katsoo, että kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin varautumisessa ja tulevassa CBRN-toimintasuunnitelmassa tulee huomioida laaja-alaisesti myös varautumisunionistrategian alla olevat toimenpiteet, kuten varmuusvarastointistrategia sekä pelastuspalvelumekanismin ja rescEU:n kehittäminen. 

Suomi kannattaa ilmailun turvaamista lisääviä toimia ja poikkeamaraportointia, huomioiden kuitenkin, ettei sen tule aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa. 

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet

Suomi pitää myönteisenä, että EU:n sisäisen turvallisuuden strategia sisältää useita Suomen ennakkovaikuttamiskantojen mukaisia rikosoikeudenalan aloitteita. 

Suomi torjuu vahvasti järjestäytynyttä rikollisuutta ja pitää hyvänä sitä, että komission tarkoituksena on viedä eteenpäin useita aloitteita, joiden avulla voidaan tehostaa rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. 

Suomi pitää tärkeänä kehittää rikoksen uhrien oikeuksia ja asemaa, ja kannattaa rikoksen uhrien oikeuksien suojelun vahvistamista osana vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia ja ihmiskaupan vastaisia toimia. Suomi pitää hyvänä komission aikomusta laatia uusi uhrien oikeuksien strategia ja toimintasuunnitelma lasten suojelemiseksi rikoksilta. Lisäksi Suomi pitää hyvänä, että ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta laaditaan uusi strategia. 

Kuten Europolin vuonna 2025 laatimassa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkaarviossa todetaan, järjestäytynyt rikollisuus on siirtynyt yhä enemmän verkkomaailmaan. Suomi pitää tärkeänä tämän huomioimista ehdotettavissa toimenpiteissä ja sen varmistamista, että lainvalvontaviranomaisten toimivaltuudet ja työvälineet eivät verkkomaailmassa ole heikommat kuin reaalimaailmassa. 

Suomi pitää tärkeänä, että voimakkaassa kasvussa olevaa tietoverkkoavusteista petosrikollisuutta ehkäistään ja torjutaan huomioiden myös järjestäytyneen rikollisuuden rooli niissä. 

Suomi katsoo, että harkittaessa EU:n rikosoikeudellisen sääntelyn laajentamista esimerkiksi pyroteknisten tuotteiden laittomaan kauppaan on huomattava, että perussopimus (SEUT 83 artikla, etenkin sen 1 kohdassa oleva rikoslistaus) asettaa rajoja tällaisen sääntelyn antamiselle. EU:n rikosoikeudellisen sääntelyn tarpeetonta laajentamista olisi muutenkin vältettävä. 

Suomi jakaa komission näkemyksen siitä, että varojen seuraaminen (follow-the-money) on ratkaisevan tärkeää järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Lisäksi kryptovaluutta- ja hawalatoimintaan liittyviin väärinkäytöksiin tulisi pystyä puuttumaan. Järjestäytyneen rikollisuuden taloudellisten motiivien purkamiseksi rikollisin keinoin hankitun omaisuuden takavarikointi ja rikoshyödyn menetetyksi tuomitseminen on olennaista. Tältä osin painopisteen tulee lähivuosina olla strategiassa viitatusti hiljattain uudistetun konfiskaatiosääntelyn täytäntöönpanossa. 

Suomi torjuu vakavaa nuorisorikollisuutta, jotta voidaan varmistaa, että nuoret eivät tule rekrytoiduksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen.  

Suomi katsoo, että strategiassa olisi voitu käsitellä myös EU:n asettamien pakotteiden tehokasta täytäntöönpanoa sekä pakotteiden kiertämisen estämistä. Niin ikään rikosten ennaltaehkäisyä, rikosten torjuntaa, viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä jäsenmaiden kansallista strategista valmiutta ja yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi olisi ollut hyvä tarkemmin käsitellä strategiassa. 

Terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjunta

Suomi pitää hyvänä, että komissio tulee laatimaan uuden terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin vastaisen toimintaohjelman. Koska jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta, Suomi kannustaa komissiota kuulemaan jäsenvaltioita uuden strategian laadinnassa. Strategiassa tulisi kiinnittää huomioida eritysesti verkkoympäristössä tapahtuvaan nuorten ja alaikäisten radikalisoitumiseen. 

Suomi tukee EU:n radikalisoitumisen ehkäisemistä käsittelevän osaamiskeskuksen toimintaa ja osallistuu aktiivisesti sen työhön.  

Suomi kannattaa komission aikomusta vahvistaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa yhdessä Europolin kanssa saadakseen biometrisiä tietoja henkilöistä, jotka voivat muodostaa terrorismin uhan. 

EU vahvana globaalina turvallisuustoimijana

Suomi pitää hyvänä, että kansainväliset kumppanuudet on huomioitu strategiassa aiempaa systemaattisemmin. EU:n tulisi hyödyntää kansainvälisiä kumppanuuksia laajasti ja kehittää niitä molemminpuolisia hyötyjä kestävästi tavoitellen. Suomi pitää hyvänä komission tavoitetta integroida EU:n jäsenehdokasmaat läheisemmin EU:n turvallisuusarkkitehtuuriin. 

Suomi tukee komission tavoitetta saattaa loppuun sopimusneuvottelut EU:n ja tärkeimpien kolmansien maiden välillä koskien niiden yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa. Myös komission tavoite tukea EU:n virastoja ja elimiä yhteistyöjärjestelyjen luomisessa ja vahvistamisessa kumppanimaiden kanssa on kannatettavaa. 

Komission ajatus kannustaa kumppanimaita osallistumaan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa tehtävään yhteistyöhön järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi on kannatettava. Suomi kannattaa EMPACT:in kansallisen näkyvyyden ja toimien vaikuttamisarviointien lisäämistä. 

Suomi jakaa komission näkemyksen, että EU:n viisumipolitiikka on keskeinen väline kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja rajojen turvaamisessa. EU:n viisumipolitiikassa olisi keskeistä huomioida turvallisuuteen ja viisumivapauteen sekä viisumien väärinkäyttöön liittyvät seikat. On hyvä, että komissio aikoo ottaa turvallisuusnäkökohdat paremmin huomioon EU:n viisumipolitiikassa tulevan viisumistrategian kautta. Viisumistrategiassa tulisi huomioida viisumien ja viisumivapauden väärinkäytöksiin liittyviä näkökohtia. 

EU:n yhteinen viisumipolitiikka on olennainen osa Schengen-säännöstöä ja yksi tärkeimmistä välineistä, joilla puututaan turvallisuusriskeihin sekä riskiin Schengenalueelle suuntautuvasta laittomasta siirtolaisuudesta. Koska EU:n viisumipolitiikalla säännellään kolmansien maiden kansalaisten tuloa Schengen-alueelle ja helpotetaan laillista matkustamista, on kuitenkin tärkeää, että tulevassa komission viisumistrategiassa viisumipolitiikkaa arvioidaan kokonaisvaltaisesti, huomioiden viisumivapaan matkustuksen merkittävät edut EU:lle. 

Suomi pitää hyvänä, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) -operaatioiden rooli ja hyödyntäminen huomioidaan osana sisäisen turvallisuuden strategiaa. YTPP-operaatioiden merkitys on tarkoituksenmukaista tunnistaa myös EU:n sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. 

Suomi pitää hyvänä komission aikomusta vahvistaa perusoikeuksien ja tietosuojasääntelyn mukaista tiedonvaihtoa luotettavien kolmansien maiden kanssa lainvalvonta- ja rajaturvallisuustarkoituksia varten.