VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Komissio ehdottaa raskaan kaluston CO2-tavoitteisiin kohdennettua muutosta, jolla vastataan autoteollisuuden EU:ssa esittämiin huolenaiheisiin lisäämällä valmistajien joustavuutta noudattaa asetuksen CO2-raja-arvotavoitteita, ottaen huomioon raskaan kaluston julkisen latausinfran hitaan kehityksen. Tarkoituksena on helpottaa valmistajien pääsyä CO2-raja-arvotavoitteisiin, ottaen huomioon erityisesti julkisen latausinfrastruktuurin puutteet. Tällä voidaan komission mukaan myös edistää nollapäästöisten raskaiden ajoneuvojen nopeampaa käyttöönottoa, kun päästöhyvitykset ja vuoden 2030 CO2-raja-arvotavoitteet olisivat valmistajille mahdollisesti paremmin saavutettavissa.
Muut mahdolliset muutokset raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetukseen jäävät kokonaan tämän komission ehdotuksen soveltamisalan ja tavoitteiden ulkopuolelle, ja niitä voidaan komission mukaan tarkastella osana vuodelle 2027 ajoitettua asetuksen uudelleentarkastelua.
Nykyisen raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetuksen (EU) 2019/1242 mukaan EU:n tasolla uusien raskaiden ajoneuvojen päästövähennystavoitteet ovat vuodesta 2025 lähtien 15 prosenttia, 2030 lähtien 45 prosenttia, vuodesta 2035 lähtien 65 prosenttia ja vuodesta 2040 lähtien 90 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Asetuksen CO2-tavoitteiden soveltamisalaan kuuluvien kuorma-autojen ja kaukoliikenteen linja-autojen täytyy kontribuoida vuoden 2030 tavoitteeseen 43 prosentin päästövähennyksellä. Perävaunuja koskevana tavoitteena on 7,5 prosentin ja puoliperävaunuilla 10 prosentin päästövähennys vuonna 2030.
Nykyisessä asetuksessa annetaan valmistajille mahdollisuus kerätä myöhemmin käytettäväksi päästöhyvityksiä, jos niiden CO2-päästöt ovat alle CO2-päästövähennyspolun, joka on lineaarinen polku kahden seuraavan viisivuotiskauden alussa sovellettavien tavoitteiden välillä.
Komissio ehdottaa, että 2025—2029 raportointikausilla valmistajat voisivat kerätä päästöhyvityksiä, jos niiden CO2-ominaispäästöt ovat alle vuoden 2025 CO2-päästötavoitteen, eivätkä alle CO2-päästöjenvähennyspolun. Muutoksella mahdollistettaisiin, että päästöhyvityksiä voisi kerätä helpommin ja suuremman määrän vuotta 2030 edeltävinä vuosina ja siten helpotettaisiin CO2-raja-arvotavoitteiden noudattamista vuodesta 2030 eteenpäin. Ottaen huomioon, että nollapäästöisten kaupunkiliikenteen linja-autojen käyttöönotto on jo pitkällä, eikä niiden käyttöön vaikuta kielteisesti julkisen latausinfran kehittymättömyys, tätä muutosta ei sovellettaisi kaupunkiliikenteen linja-autoihin.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto katsoo, että päästövähennystoimien tulee olla kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota, että päivitetty raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetus, jossa nykyiset CO2-päästövähennystavoitteet vahvistettiin, on tullut voimaan vasta hiljattain vuonna 2024, ja sen muuttaminen näin pian voimaantulon jälkeen saattaa hankaloittaa sääntely-ympäristön ennakoitavuutta. Suomen kannalta raskaan kaluston CO2-raja-arvoja koskeva nykysääntely on melko tasapainoinen kokonaisratkaisu, joka vähentää raskaiden ajoneuvojen päästöjä ja huomioi samalla Suomen erityispiirteet meille tärkeiden erityisen raskaiden ajoneuvoyhdistelmien osalta.
Jatkokäsittelyssä olisi tärkeää varmistaa raja-arvolainsäädännön vaatimustason riittävyys suhteessa jäsenvaltioiden sitoviin taakanjakosektorin vuoden 2030 velvoitteisiin, vuoden 2030 jälkeisiin päästökauppasektorin ulkopuolisten sektoreiden velvoitteisiin ja EU:n ilmastolain ((EU) 2021/1119) tavoitteisiin.
Valtioneuvosto nostaa esiin ehdotuksen tieliikenteen päästöjä mahdollisesti kasvattavan vaikutuksen ja pitää valitettavana, että komissio ei ole valmistellut ehdotuksestaan vaikutustenarviointia. Ottaen kuitenkin huomioon joidenkin valmistajien haasteet päästä CO2-tavoitteisiinsa ja kannatettavan tavoitteen edistää eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä, valtioneuvosto on valmis hyväksymään ehdotetun jouston päästöhyvitysten laskentaan.