VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Euroopan komissio julkaisi 11.7.2023 osana niin kutsuttua vihreää rahtipakettia ehdotuksen (COM(2023 445) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun direktiivin 96/53/EY muuttamisesta, jäljempänä mitta-ja massadirektiivi.
Vihreän rahtipaketin (COM(2023 440) tavoitteena on lisätä tavaraliikenteen tehokkuutta ja auttaa alaa saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettu tavoite liikenteen päästöjen vähentämisestä. Ehdotuksissa tavaraliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä parannettaisiin kehittämällä rautatieinfrastruktuurin hallinnointia ja tarjoamalla parempia kannustimia vähäpäästöisille kuorma-autoille. Samalla yhtenäistetään henkilö- ja tavaraliikenteen ja eri liikennemuotojen kasvihuonekaasupäästöjä koskevan tiedon määrittelyä ja todentamista koskevat puitteet.
Mitta- ja massadirektiivi koskee EU:ssa liikkuvien tieliikenteen raskaiden hyötyajoneuvojen, kuorma-autojen, perävaunujen, puoliperävaunujen ja linja-autojen sekä ajoneuvoyhdistelmien, suurimpia kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallittuja mittoja ja suurimpia kansainvälisessä liikenteessä sallittuja painoja (kansainvälisellä liikenteellä tarkoitetaan EU:n jäsenvaltioiden välistä tieliikennettä). Direktiivillä ei tällä hetkellä vahvisteta suurimpia kansallisen liikenteen painoja.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto kannattaa direktiivin tarkasteluun sisältyvien ehdotusten yleisiä tavoitteita. Ehdotus on Suomen ennakkovaikuttamisen päätavoitteiden mukainen.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotus ei kasvattaisi merkittävästi yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa. Jakamattomien kuormien kuljetuksiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja/tai yhdenmukaistaminen nähdään hyödyllisenä erityisesti elinkeinoelämän kannalta.
Valtioneuvosto pitää erityisen kannatettavana, että jäsenvaltiot voivat ehdotuksen mukaisesti jatkossakin sallia poikkeuksia direktiivin liitteessä 1 määriteltyihin suurimpiin sallittuihin mittoihin ja massoihin tietyissä kansallisissa kuljetuksissa, jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla.
Valtioneuvosto näkee, että rajat ylittäviä kuljetuksia koskevan sääntelyn tulisi olla selkeää. Kuitenkin niin, että rajat ylittävä liikenne, erityisesti harvaan asutuilla alueilla, voisi jatkua nykyisellä kalustolla.
Jotta liikenteen päästöjä saataisiin vähennetyksi EU-lainsäädännön asettamien tavoitteiden tahdissa, valtioneuvoston näkemyksen mukaan nollapäästöisten ajoneuvojen käyttöä raskaissa kuljetuksissa tulee edesauttaa sallimalla niille suurempia massoja, kuitenkin niin, että korotuksissa huomioidaan parhaat toteutustavat tierasitusten näkökulmasta.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksella rajat ylittävän liikenteen nollapäästöisyysvaatimuksiin. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan kirjausta tulisi selkiyttää ja vaikutuksia tulee arvioida tarkemmin.
Valtioneuvosto näkee, että valvonnan tehostaminen on liikenneturvallisuuden turvaamiseksi kannatettavaa. Jäsenvaltiolle tulisi kuitenkin jättää kansallista liikkumavaraa, kuinka valvonta toteutetaan tehokkaasti jäsenvaltion alueella.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että viranomaisille esitettyjä lisätehtäviä tarkasteltaessa pyritään hillitsemään ehdotuksesta syntyvä hallinnollinen lisätaakka ja hyödyntämään jo olemassa olevia rakenteita.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että eFTI-sähköiseen rahtitietoalustaan liittyvää kirjausta sekä velvoittavuutta selkiytetään.
Valtioneuvosto näkee kannatettavana, että kokeilujen kestoa rajataan verrattuna nykytilanteeseen.
Valtioneuvoston pitää esitettyä hätätilanteisiin tarkoitettua väliaikaista kansallista joustomahdollisuutta hyvänä ja tarpeellisena.
Valtioneuvosto toteaa, että vaikka asevoimien ajoneuvot eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, saattaa asetuksella olla epäsuoria vaikutuksia kansallisen puolustuksen järjestämiseen erityisesti poikkeusoloissa sekä sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että maantielogistiikkaan vaikuttavia EU-lainsäädäntöehdotuksia tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja arvioidaan kokonaisvaikutuksia.
Direktiivin kansallisesta voimaansaattamisesta seurannee kustannusvaikutuksia ja resursointipaineita mm. kansallisille viranomaisille ja perusväylänpitoon. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että säädöshankkeeseen liittyvät kustannusvaikutukset yksilöidään mahdollisimman kattavasti ja ennakoivasti asian jatkovalmistelussa, jolloin niihin on mahdollista muodostaa tarkemmat kansalliset kannat. Resursointi toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa tarvittaessa kohdentamalla määrärahoja uudelleen.