Perusväylänpito
(1) Perusväylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Valiokunta pitää hyvänä, että kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, tehokkuus ja kestävyys mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintä. Valiokunta korostaa liikenneverkon merkitystä kansalaisten hyvien elinolosuhteiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen lisäksi myös huoltovarmuuden turvaamiseksi.
(2) Valiokunta kantaa huolta siitä, että perusväylänpidon rahoitustilanne on saadun selvityksen mukaan lisärahoituksesta huolimatta vaikea. Rakentamisen kustannustaso on noussut ja rahoituksen ostovoima on heikentynyt huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Kustannuksia yleisesti kuvaava maarakennusindeksi nousi elokuusta 2021 elokuuhun 2022 noin 15 %. Indeksin kohoamiseen on vaikuttanut mm. moottoripolttoöljyn, bitumin ja metallituotteiden kallistuminen.
(3) Hallitus lisäsi budjettiriihessä vuoden 2023 noin 1,2 miljardin euron kehystasoon 50 miljoonaa euroa kustannustason nousun johdosta. Kustannustason nousua kompensoimaan lisätystä 50 miljoonan euron lisärahoituksesta pääosa käytetään tieverkon päällystysohjelman kasvattamiseen tieverkon kunnon ja korjausvelan hallitsemiseksi. Valiokunta korostaa, että tulee myös harkita perusväylänpidon määrärahatason sitomista kustannusindeksiin.
Korjausvelka.
(4) Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Vuoden 2022 alussa valtion väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli hieman alle 2,9 miljardia euroa. Siitä maanteille kohdistui hieman alle 1,6 ja rautateille hieman alle 1,3 miljardia euroa ja vesiväyliin 35 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopussa korjausvelkaa arvioidaan olevan noin 3 miljardia euroa.
(5) Tie- ja rataverkon korjausvelka lisääntyy valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2023 ja edelleen lähivuosina johtuen sekä korjauskustannusten noususta että rahoituksen niukkuudesta suhteessa ylläpidettävään verkkoon. Karkea arvio korjausvelasta vuoden 2023 lopun tilanteessa on 3,1 miljardia euroa ilman indeksikorjausta. Rahoituksen ostovoima on heikentynyt maarakennuskustannusindeksin ja sen osaindeksien nousua mukaillen, mikä nostaa korjauskustannuksia. Rataverkolla pääväylillä on huomattavia peruskorjaustarpeita rakenteiden ikääntyessä. Kunnon osalta erityisenä haasteena ovat laaja vähäliikenteinen tieverkko mukaan lukien yksityistiet sekä siltojen ja rataverkon kasvavat peruskorjaustarpeet. Valiokunta kantaa erityistä huolta alemman asteisen tieverkon kunnosta ottaen huomioon sen merkitys huoltovarmuudelle ja pitää tärkeinä riittäviä määrärahoja alemman asteisen tieverkon kunnon turvaamiseksi.
(6) Korjausvelan laskuun kääntämisen mahdollisuutta on syytä arvioida tulevalla hallituskaudella huomioon ottaen Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyjä perusväylänpidon rahoitustasoja, joissa on tärkeää huomioida maarakennuskustannusten indeksikorjaus.
Joukkoliikenne mukaan lukien lentoliikenne
(7) Joukkoliikenne on saanut tällä hallituskaudella merkittävää rahoitusta peruspalveluiden turvaamiseen. Keskeisin tavoite linja-autoalan kannalta on edelleen rahoituksen pitkäjänteinen turvaaminen.
(8) Valiokunta korostaa, että peruspalvelujen turvaamisen, joukkoliikenteen edistämisen ja siten ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta on edelleen arvioitava joukkoliikenteen rahoituksen kestävää tasoa. Saadun selvityksen mukaan epidemiasta johtuva liikenteen vähentymä on toki elpymässä, mutta sen ei arvioida palautuvan nopeasti entiselle tasolle, mm. etätöiden takia. Tämän lisäksi hintojen nousu, erityisesti polttoaineiden osalta, on realisoitunut toimialalla noin 10 %:n vuositason inflaationa. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että nämä tekijät johtavat siihen, että nyt puheena olevassa talousarvioesityksessä olevat joukkoliikenteen määrärahat ovat johtamassa palvelutasotavoitteisiin nähden merkittävästi alentuvaan palvelutarjontaan.
(9) Valiokunta kiinnittää huomiota joukkoliikenteen moninaisuuteen ja eri liikennemuotojen tarvitsemiin investointeihin ja tukiin. Kaupunkiseutujen osalta linja-auto- ja raideliikenteen muodostama paikallisliikenne on joukkoliikenteen keskeinen osa. Junaliikenne muodostaa saadun selvityksen mukaan hiilineutraalin joukkoliikenneverkoston ja elinkeinoelämän ympäristöystävällisten kuljetusten rungon koko Suomessa, johon muut liikennemuodot ja alueelliset liikennejärjestelmät kytkeytyvät. Valiokunta kiinnittää myös huomiota Liikenne 12 -suunnitelman kolmen tunnin saavutettavuuden tavoitteeseen ja lentoliikenteen merkitykseen joukkoliikenteen osana ja tavoitteen toteuttajana. Kävely ja pyöräily kevyen liikenteen väylineen, yksityisautoilu liityntäliikenteen pysäköintipaikkoineen ja taksiliikenne täydentävät näitä joukkoliikenneverkkoja.
(9a) Valiokunta pitää hyvänä, että Liikenne- ja viestintävirasto on päättänyt asettaa julkisen palveluvelvoitteen viidelle yhteysvälille , joilla lentoliikenne ei markkinaehtoisesti toteudu. Lentoliikenteen ja lentokenttäverkoston merkitys alueiden elinkeinoelämälle on merkittävä, ja lentoliikenteellä on tärkeä merkitys alueiden elinvoimalle, sosiaaliselle kehitykselle ja saavutettavuudelle. On kuitenkin toivottavaa, että lentoliikenne saadaan toimimaan markkinaehtoisesti näillekin paikkakunnille, jotta Suomen nykyinen lentokenttäverkko saadaan turvattua ja mahdollistettua lentoliikenteen kehittäminen vähäpäästöisemmillä mahdollisesti sähköisillä ja ehkä pienemmillä lentokoneilla.
(10) Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu koko julkisen sektorin joukkoliikenteen hankintatoiminnan kokonaisuudistusta, jonka yksi osa tulee olla ilmastopolitiikan nykyistä tehokkaampi toteuttaminen.
Verotus.
(11) Talousarvioon sisältyvää arvonlisäverolain väliaikaista muutosta henkilökuljetuspalvelujen määräaikaisesta nollaverokannasta on asiantuntijakuulemisessa pidetty erityisen kannatettavana. Toimialan ja erityisesti joukkoliikenteen kuluttajahintojen kannalta myönteiset veromuutokset korostuvat epidemia-ajan haasteiden ja merkittävästi kohonneiden polttoainekustannusten jälkeen. Esitys on toki saanut kritiikkiä hallinnollisten kustannusten lisääntymisen vuoksi, mutta politiikkakeinona se on sekä tehokas että oikeudenmukainen, koska sen piiriin kuuluisivat kaikki alalla toimivat yritykset. Nollaverokannan rinnalla yritysten ostojen alv-vähennysoikeus on keskeinen osa tätä veroratkaisua.
(12) Asiantuntijakuulemisessa on pidetty välttämättömänä uudistaa koko liikenteen verotus ja hinnoittelu ohjaamaan haluttuun tulevaisuuteen ja turvaamaan liikennejärjestelmän rahoitus. On katsottu, että sääntelyn tulee tukea kulkumuotomuutosta, päästövähennyksiä ja pienentää muita liikenteen haittoja ympäristölle, turvallisuudelle ja liikennejärjestelmän toimivuudelle.
Kyberturvallisuus
(13) Suomen turvallisuusympäristön muutos korostaa kyberturvallisuuden roolia yhteiskunnassa. Useita Liikenne- ja viestintäviraston ja sen Kyberturvallisuuskeskuksen kyberturvallisuustehtäviä ei voida enää hoitaa nykyisillä resursseilla näiden tehtävien nykyisen vaatimustason mukaisella suorituskyvyllä. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että nämä haasteet on huomioitu nyt käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä.
(14) Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kuitenkin kiinnitetty siihen, että kansallista kyberturvallisuuden korjausvelkaa jää vielä esitetyn lisärahoituksen jälkeenkin. Lisäksi muun muassa mahdollisen Nato-jäsenyyden aiheuttamat lisäykset viraston ja sen Kyberturvallisuuskeskuksen kyberturvallisuus- ja muihin tehtäviin tulevat edelleen tarvitsemaan lisärahoitusta. Valiokunta korostaa tämän vuoksi, että on välttämätöntä pitää huolta myös huoltovarmuuden näkökulmasta riittävistä määrärahoista tulevien tehtävien hoitamiseksi ja mahdollisten uhkien torjumiseksi.
(15) Edellä esitetyn vuoksi valiokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman kyberturvallisuuden turvaamiseksi vaadittavien määrärahojen seuraamisesta ja riittävän rahoituksen turvaamisesta.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa kyberturvallisuuden turvaamiseksi vaadittavia määrärahoja ja ryhtyy toimenpiteisiin riittävien määrärahojen turvaamiseksi.