Valiokunnan lausunto
LiVL
32
2018 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa –välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa –välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi (U 74/2018 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
liikenneneuvos, johtava asiantuntija
Lassi
Hilska
liikenne- ja viestintäministeriö
kehittämispäällikkö
Risto
Murto
Liikennevirasto
tieliikennejohtaja
Marko
Sillanpää
Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)
johtava asiantuntija
Tiina
Haapasalo
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
johtava asiantuntija
Ari
Herrala
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
ympäristöministeriö
Suomen Kuntaliitto
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Komissio antoi 6 päivänä kesäkuuta 2018 ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi (Regulation of The European Parliament and of the Council establishing the Connecting Europe Facility and repealing Regulations (EU) No 1316/2013 and (EU) No 283/2014).  
Komissio on aiemmin, 2.5.2018 antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021—2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (rahoituskehysasetus). Nyt annetussa Verkkojen Eurooppa -ehdotuksessa esitetään rahoituksen jakautuminen liikenne-, energia- ja digitaalialoille. 
Ehdotuksen oikeusperusta on yleiseurooppalaisia TEN-T -liikenneverkkojen osalta SEUT 172 artikla ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen osalta SEUT 194. 
Asetusehdotuksella kumotaan 11 päivänä joulukuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1316/2013 ja 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 283/2014. 
Komissio ehdotuksen mukaan talouden kasvu ja työllisyyden parantaminen edellyttävät modernia, suorituskykyistä infrastruktuuria. Eurooppa tavoittelee eturintamaan uusiutuvan energian käytössä ja digitaalisessa taloudessa. 
Komission ehdotuksella pyritään sovittamaan liikenne-, energia- ja digitaaliala paremmin toisiinsa EU:n talouden digitalisaation ja hiilestä irtautumisen nopeuttamiseksi. Liikenne- ja energia-alojen tiivistä yhteyttä edellyttävät mm. puhtaat liikkuvuusratkaisut, autonominen liikkuvuus, energian varastointi ja älykkäät verkot. Liikennesektorilla painopisteitä ovat mm. vähähiilinen liikenne sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettu kaksikäyttöinen liikenneinfrastruktuuri ja energiasektorilla jäsenvaltioiden yhteistyö rajat ylittävissä uusiutuvan energian tuotannon hankkeissa. Digitaalialalla painotetaan mm. suuren ja erittäin suuren kapasiteetin viestintäverkkojen saatavuuden parantamista.  
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Verkkojen Eurooppa –välineen sisällöllisiin tavoitteisiin, joilla edistetään Euroopan kilpailukykyä ja talouskasvun edellytyksiä. Lisäksi väline tukee EU:n kestävän kasvun tavoitteita sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla asetettujen tavoitteiden toteutumista. Valtioneuvosto katsoo, että Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineellä tulee tukea yleiseurooppalaisia verkkoja sekä uusia ja innovatiivisia, budjettirahoitusta täydentäviä rahoitusmuotoja. 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotuksen liitteen osassa III ns. Pohjanmeren-Itämeren ydinverkkokäytävää on jatkettu Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Tämä auttaisi kehittämään ympäristöystävällistä raideliikennettä pohjoiseen. 
Suomen lähialueilla sijaitsevista rajat ylittävistä liikennehankkeista erityisesti Rail Baltica- ratahankkeen toteutumisella, sekä Itämeren alueen energiainfrastruktuurin kehittämisellä on Suomelle huomattavaa merkitystä. 
Valtioneuvosto pitää tervetulleena komission linjausta siitä, että uudella rahoituskaudella rahoituksen painopistettä siirretään entistä enemmän vähähiilisen liikenteen ja ilmastotavoitteiden toteuttamisen suuntaan. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että tukikelpoisia hankkeita liikennealalla ovat perinteisten infrahankkeiden ohella myös merten moottoritiet, liikenteen uudet teknologiat ja innovaatiot, kuten automaatio ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri. Valtioneuvosto katsoo, että Verkkojen Eurooppa -rahojen käyttöä Suomessa tulisi ohjata myös tähän suuntaan ja kehittää osaamista rahoitushauissa. 
Valtioneuvosto pitää myönteisenä Verkkojen Euroopan energia-alan rahoituksen jatkamista EU:n rajat ylittävien sähkön ja kaasun siirtoyhteyksiin ja älyverkkohankkeisiin. Suomesta on suunnitteilla ainakin yksi hakemus sähkön rajat ylittävälle johdolle Ruotsin kanssa ja älyverkkohankkeita. Uutena elementtinä rahoituksen piiriin ehdotetaan lisäksi uusiutuvan energian rajat ylittäviä hankkeita, joille korvamerkittäisin 10 prosenttia rahoituksesta. Ei ole kuitenkaan selvää, millaisia hankkeita tarkalleen tämä voisi koskea ja komissio antaa vasta myöhemmin tarkempia tietoja asiasta delegoidulla säädöksellä. Valtioneuvosto ottaa esityksiin tarkemmin kantaa käsittelyn edetessä. 
Valtioneuvosto pitää alustavasti myönteisinä Verkkojen Euroopan digitaalialaa koskevia ehdotuksia mukaan lukien 5G-yhteydet liikenneväylillä ja merikaapeleiden tukikelpoisuus. Valtioneuvosto ottaa esityksiin tarkemmin kantaa käsittelyn edetessä. 
Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Verkkojen Eurooppa -asetusehdotukseen sisältyvästä sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksesta informoidaan eduskuntaa erillisellä E-kirjeellä. 
Valtioneuvosto informoi eduskuntaa asetusehdotuksen käsittelyn etenemisestä EU:n toimielimissä.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valtioneuvoston tavoin valiokunta suhtautuu myönteisesti Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineeseen. 
Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että Suomen liikennesektorin rahoituksen kannalta hyvin merkittävä säädösehdotukseen sisältyvä uudistus on niin sanotun Pohjanmeren-Itämeren ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Valtioneuvoston arvion mukaan tämä lisäisi tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla. Tukea olisi näin haettavissa jopa 600 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisen rahoitusasetuksen säännöillä. Näin pystyttäisiin paremmin kehittämään ympäristöystävällistä raideliikennettä pohjoiseen. 
Asiantuntijakuulemisessa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen tulee kehittää liikenneverkkoaan entistä pitkäjänteisemmin yli hallituskausien. Näin Suomella olisi paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta liikenneinvestointeihinsa myös Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä. Valiokunta korostaa liikenne- ja viestintäministeriön asettaman parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän linjauksia ja niiden merkitystä myös sen kannalta, miten Suomi saa rahoitusta hankkeisiinsa. Hankkeiden kehittämisessä tulee myös selvittää länsi-itä-suuntaisia yhteyksiä etenkin raideyhteyksien osalta.  
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. 
Helsingissä 19.10.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ari
Jalonen
sin
varapuheenjohtaja
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
jäsen
Jyrki
Kasvi
vihr
jäsen
Jukka
Kopra
kok
jäsen
Suna
Kymäläinen
sd
jäsen
Mia
Laiho
kok
jäsen
Mats
Löfström
r
jäsen
Eeva-Maria
Maijala
kesk
jäsen
Jari
Myllykoski
vas
jäsen
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Satu
Taavitsainen
sd
jäsen
Katja
Taimela
sd
jäsen
Sofia
Vikman
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Mika
Boedeker
Viimeksi julkaistu 2.11.2018 13:54