Pääministeri Antti Rinteen hallitus esittää 250 miljoonan euron liikennepolttoaineiden veronkorotuksia kohdistaen korotukset polttoaineen energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon. Elokuussa 2020 voimaan astuva korotus tiukentaisi verotusta ensi vuonna, viiden kuukauden ajalla jo 83 miljoonaa euroa. Mainitut korotukset vaikuttaisivat erittäin vahingollisesti yrityksien toimintaan ja kotitalouksien ostovoimaan. 

Polttoaineverotuksen painopistettä siirrettiin hiilidioksidiveroon kahdeksan vuotta sitten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä päästöttömämpi polttoaineeseen pantu ainesosa on, sitä vähemmän sitä verotetaan. 

Hallitus myöntää verotuksen fiskaalisen tavoitteen omassa esityksessään. Siinä todetaan, että jos veronkorotus painotettaisiin hiilidioksidiveroon, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyminen 2020-luvulla laskisi veronkorotuksen pitkän aikavälin vaikutusta polttoaineverotuottoihin. 

Liikenteen verotuksen tulee ohjata kuluttajia kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan entistä vaikuttavampia toimia, joita hallituksen linjauksissa ei ole havaittavissa. Polttoaineveron korotuksen lisäksi hallitus aikoo leikata 120 miljoonaa euroa vähäpäästöisemmän polttoaineen, parafiinisen dieselöljyn, tuesta, eikä se aio helpottaa autokannan uusiutumista uusien autojen autoveroa laskemalla.  

Edellä mainitut faktat puoltavat näkemystä siitä, että polttoaineveron korotukset tehdään talouspoliittisten tavoitteiden eikä ilmastopolitiikan ehdolla. Siksi voidaan todeta, että liikenteen vähäpäästöisyyttä ei käytettävissä olevien tietojen valossa edistetä tarpeeksi tehokkailla toimilla. 

Näkemyksemme mukaan polttoaineveron korotukset on peruttava. 

Nopeat ja sujuvat junayhteydet kaupunkien välillä parantaisivat koko Suomen kilpailukykyä tehostaen tavaroiden ja ihmisten kestävää liikkumista. Hallituksen tulisi valtion omaisuuden myynnin ja rahojen hajauttamisen sijaan siirtää valtion osakeomistuksia ratayhteyksien hankeyhtiöiden riittävään pääomittamiseen. Se mahdollistaisi hankkeiden nopean käynnistyksen ja joustavan suunnittelun.  

Erityisesti kahden hankkeen edistäminen olisi Suomen ratainvestointien kannalta mahdollista toteuttaa nopeasti. Espoon kaupunkiradan ja Pasila—Riihimäki-radan rakentaminen voisi alkaa välittömästi.  

Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen kahdella lisäraiteella on välttämätöntä säännöllisen ja häiriöistä vapaan lähi- ja kaukoliikenteen mahdollistamiseksi. Hankkeen ratasuunnitelma on valmis ja toteutus voidaan aloittaa välittömästi valtion rahoituspäätöksen jälkeen. Hankkeen pikainen eteneminen edistää nopean ratayhteyden rakentamista Helsingin ja Turun välille. 

Pääradan raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä säännöllisen ja häiriöistä vapaan liikennöinnin mahdollistamiseksi. Päärataan investointi on aito tulevaisuusinvestointi, jolla vauhditetaan koko Suomea niin elinkeinoelämän kuin ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Pasila—Riihimäki-radan toinen vaihe on koko rataverkon toimivuuden kannalta kriittinen. Sen hankesuunnitelma on valmis ja toteutus tarvitsee vain investointipäätöksen. 

Näkemyksemme mukaan edellä mainittujen, jo toteutettavissa olevien raidehankkeiden rakennustyöt on aloitettava välittömästi ja ratayhteyksien hankeyhtiöitä on pääomitettava riittävästi muiden hankkeiden viemiseksi eteenpäin nopealla aikataululla. 

Suomalaisten kansallinen etu on aina perussuomalaisen politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille taataan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta. 

Tämän johdosta pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa kilpailukykyinen yrityssektori vaatii eduskuntaryhmämme mielestä toimivan liikenneverkon. Tieverkkomme yli kahden miljardin euron korjausvelkaa on niin vaalikauden aikana kuin muutoinkin alennettava ja samalla pidettävä huolta myös koko liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä yli vaalikausien. Tässä toiminnassa tulee ryhmämme mielestä huomioida myös ns. alempiasteinen tieverkosto, sillä sen kehittäminen on erittäin tärkeää sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi että elinkeinoelämän kuljetuksille — ja siten koko maamme elinvoimalle ja kilpailukyvylle. 

Tässä yhteydessä tulee myös muistaa, että tänä vuonna korjausvelka kääntyy jälleen kasvuun. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä kun ei myöskään viime vaalikaudella löytänyt sellaista uutta rahoitusmallia, jolla sekä korjausvelka että välttämättömät hankkeet rahoitettaisiin rasittamatta valtion vuotuisia talousarvioita. Nykyinen budjettirahoitusmenettely on näin ollen tullut eduskuntaryhmämme mielestä tiensä päähän. 

Täten me perussuomalaiset esitämme, että eduskunta säätää esimerkiksi lain liikennerahastosta, johon jokainen työeläkevakuutuslaitos velvoitetaan sijoittamaan 5 % rahastojensa varoista. Kun rahastoissa on nyt noin 200 miljardia euroa varoja ja niiden kasvu on 5—8 miljardia euroa vuodessa, liikennerahastoon tulisi pääomaa siten noin 10 miljardia euroa. Tämä raha käytettäisiin sitten vuoteen 2025 mennessä ryhmämme näkemyksen ja tahtotilan mukaisesti päätie- ja rataverkon parantamiseen.  

Näin ollen perussuomalaisten luomassa mallissa valtio maksaisi vuosittain eläkelaitoksille kohtuullisen koron ja sitoutuisi maksamaan pääoman siinä vaiheessa, kun eläkerahastoista loppuisivat varat eläkkeiden maksuun. Näemme myös, että liikenneväylien kunnostus kasvattaisi bkt:tä, parantaisi elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä sekä lisäisi eläkemaksutuloa. Näillä ryhmämme toimenpiteillä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranisi merkittävästi. 

Myöskin on hyvä muistaa sekin, että eläkkeen saajien asemaan ja eläketurvaan menettely ei vaikuttaisi millään tavalla. Kun suuret liikennehankkeet rahoitettaisiin rahastosta, valtion vuosittaisista budjettivaroista nykyistä suurempi osa voitaisiin käyttää koko liikenneverkon kunnossapitoon. 

Toteamme samaten eduskuntaryhmänä, että kohtuuhintainen yksityisautoilu on kansalaisten perusoikeus ja välttämättömyys, varsinkin maaseudulla. Tämän johdosta suhtaudumme esityksessä oleviin polttoaineveronkorotuksiin erittäin kriittisesti. On myös huolehdittava erityisesti siitä, että emme omatoimisesti myöskään lisää EU-sääntelyn rinnalle enää yhtään kansallista ylisääntelyä sektorilla. Emme myöskään lämpene ryhmänä minkäänlaiselle ruuhkamaksujen käyttöönotolle nyt emmekä tulevaisuudessa. Sen sijaan pidämme erittäin tärkeänä sitä, että ulkomaalaisille raskaan liikenteen rekoille saadaan pikaisesti käyttöön tiemaksu maamme maanteiden käyttämisestä. Suomalaisille rekoille tuo maksu — jos sellainen tarvitaan EU:n vaatimuksesta — maksettaisiin sitten takaisin EU:n mahdollistaman maksimieuromäärän mukaisesti. Täten siitä ei aiheutuisi kuluja suomalaisille toimijoille. 

Lopuksi perussuomalaiset haluavat edelleen turvata jatkoa ajatellen puolueettoman uutistarjonnan Suomessa. Tällaisessa tehtävässään STT, eli Suomen Tietotoimisto, on omiaan, sillä se on suurimmassa osin yksityisten mediatalojen yhdessä omistama uutiskanava, joka täten takaa pohjatiedot suurelle osalle uutisista. Täten näemme, että tällaisen tietokanavan jatkuvuus on tärkeää. Mediakentässä meidän perussuomalaisten mielestä on myös kritisoitavaa. Eräs tällainen kritiikin kohde ryhmässämme on ollut jo kauan Yleisradio eli YLE. Yleä olemme kritisoineet lähinnä siitä, että se ei aina ole tasapuolinen kaikkia toimijoita kohtaan, vaikka sen tulisi sitä olla — erityisesti silloin, kun toimitaan verovaroilla.