Yleistä
Liikenneverkon merkitys kansalaisille, suomalaisille ja koko yhteiskunnalle on valtava, ja sen vuoksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 60 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen osuus 22 %. Liikenneväylien korjausvelan hallitseminen ja väyläverkon kehittäminen sekä ilmastopolitiikka ja liikenteen päästöjen vähentäminen ovat esityksen keskeisenä runkona.
Liikenneverkot
Investoinnit
Ensi vuoden talousarviossa on liikenneinvestointeihin varattu 653,4 miljoonaa euroa. Näin aloitetaan useita väyläinvestointihankkeita, joilla kehitetään ratoja, edistetään kävelyä ja pyöräilyä sekä parannetaan liikenneturvallisuutta muun muassa poistamalla vaarallisia tasoristeyksiä. Valiokunta pitää hyvänä, että kävelyyn ja pyöräilyyn esitetään vuodelle 2020 yhteensä 24,5 miljoonan euron määrärahaa.
Raideliikenne.
Uudet vuonna 2020 alkavat hankkeet huomioiden käynnissä olevia ratahankkeita on talousarvion mukaan ensi vuonna kymmenen. Merkittävimmät avustettavat joukkoliikennehankkeet ovat raideliikennehankkeita, ja niille esitetään 138,7 miljoonaa euroa.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, ettei talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmissa näy panostusta Suomen osallistumisesta Rail Baltica ‑yhtiöön. Rail Baltica on avainasemassa Suomen liitettävyydessä Euroopan rataverkkoon ja Suomen asemassa Verkkojen Eurooppa Rahoitusvälineen tulevissa saannoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen tavoittelemaa ydinkäytävän jatkoa ja sen kautta mahdollistettua EU-rahoituksen lisäämistä ei vaaranneta, ja katsoo, että asiassa tulee toimia johdonmukaisesti aiemmin linjatun mukaisesti.
Merenkulku ja sisävesiliikenne.
Vuonna 2020 käynnissä olevia vesiväylähankkeita on kolme. Valiokunta korostaakin Suomen meri- ja sisävesiväylien merkitystä kustannustehokkaana ja ilmastoystävällisenä kuljetusmuotona.
Perusväylänpito
Korjausvelka.
Ensi vuoden talousarvioesitykseen on perusväylänpitoon varattu 1 409 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy näin parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus, jolla pyritään korjausvelan hallitsemiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että tasokorotus on pysyvä, mutta toteaa, että perusväylänpitoon tarvitaan jatkossa kuitenkin tätäkin suuremmat määrärahat.
Yksityistiet.
Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 3 miljoonaa euroa. Valiokunta kantaa kuitenkin huolta yksityisteiden ja alemman tieverkon kunnosta ja toteaa, että määrärahojen riittävyyttä on seurattava tarkoin.
Viestintäverkot
Valiokunta toteaa, että viestintäpalvelut ja -verkot ovat välttämättömiä monien kansalaisille keskeisten palvelujen toteuttamiselle. Valiokunta pitää hyvänä, että laajakaistaohjelmassa on siirtomäärärahaa käytettävissä vuonna 2020 ja että vuodelle 2021 tähän on kehyksissä varattu varoja. Tuettaessa laajakaistaverkkojen rakentamista on kuitenkin vältettävä aikaisempia ongelmiin johtaneita toimintatapoja.
Kyberturvallisuus.
Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen ja kyberturvallisuuskoordinointiin sekä yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen olevia määrärahoja lisätään. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Liikenne- ja viestintäviraston sisäisessä budjetissa tulee muutoinkin varata riittävät varat kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan. Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen ja resurssien riittävyyttä tulee seurata tarkoin jatkossa.
Liikenne- ja viestintäpalvelut
Liikenteen verotus
Polttoaineverotus.
Asiantuntijakuulemisessa usea taho on kiinnittänyt valiokunnan huomiota polttoaineverotukseen. Dieselin verotusta esitetään talousarvioesityksessä korotettavaksi kahdella eri tavalla. Suomalaisen kuljetuskaluston ominaisuudet ja kokonaismassat huomioiden pääasiallinen käyttövoima on vielä lähivuosikymmenten ajan nestemäinen diesel. Polttoaineveron korotusesityksen vaikutukset näkyvät voimaan astuessaan sekä kansalaisten ja kuluttajien lisääntyvinä kuluina että kuljetusalan ja elinkeinoelämän lisäkuluina ja kilpailukyvyn heikkenemisenä. Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota polttoainekustannusten korotusten kielteisiin vaikutuksiin ja pitää erittäin tärkeänä, että harkitusti ja selvityksiin perustuen valmistellaan liikenteen osalta verotuksen kokonaisuudistus kansalaisten liikkuminen ja kuljetusalan toimintaedellytykset huomioon ottaen.
Merenkulun verotus.
Eduskunta on 10 joulukuuta 2018 hyväksymässään lausumassa edellyttänyt, että suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseksi sekä suomalaisten alusten pitämiseksi Suomen lipun alla valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla verotus saatetaan tärkeimpiä vertailumaita vastaavaksi esimerkiksi nettopalkkajärjestelmää käyttäen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että verotusta ei ole uudistettu eduskunnan edellyttämällä tavalla eikä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (
1277/2007) väliaikaista muuttamista ole pidennetty.
Yleisradio Oy
Valiokunta toteaa, että Yleisradio Oy:n rahoitus on lakisääteinen ja valtion talousarviosta erillinen. Valiokunta pitää rahoituksen pysyvyyttä tärkeänä.
Julkisen talouden suunnitelma ja pitkäjänteinen suunnittelu
Valiokunta on useaan otteeseen korostanut pitkäjänteisyyttä infrastruktuurin kehittämisessä ja pitää julkisen talouden suunnitelman linjauksia kannatettavina. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikennejärjestelmän suunnitteluun haetaan jatkossa pitkäjänteisyyttä 12-vuotisella valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla, joka ohjaa osaltaan määrärahojen kohdentamista. Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään muun muassa osoittamalla lisärahoitusta raideinvestointeihin ja olemassa olevien raideyhteyksien sähköistämiseen, julkisen henkilöliikenteen pysyviin ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Huomiota on kiinnitetty myös YK:n suositukseen, että infrastruktuurirahoituksesta 20 %:n tulisi kohdistua kävelyyn ja pyöräilyyn.
On tärkeää, että varoja käytetään laskelmiin ja tutkittuun tietoon perustuen mahdollisimman tehokkaasti ilmasto- ja työllisyystavoitteet huomioon ottaen. Näin ollen liikenteen suunnittelussa tulee harkita Suomen ilmastollisiin ja maantieteellisiin erityisoloihin sopivia kulkumuotoja, vähäenergisiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja sekä käyttövoimia. Lisäksi tulee kehittää kaupunkien joukkoliikennettä ja muuta yksityisautoilua korvaavaa liikennettä sekä mahdollistaa yksityisautoilu muualla pitkien etäisyyksien maassamme kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen aseman turvaamiseksi.
Tieliikenteen verotuksen kokonaisuudistus.
Valiokunta on käsitellessään ilmastovuosikertomusta 2019 (
LiVL 4/2019 vp —
K 17/2019 vp) kiinnittänyt huomiota liikenteen verotuksen kokonaisuudistukseen. Valiokunta katsoi, että työssä tarvitaan laaja-alaiset vaikutusarviot kilpailukyvyn, ostovoiman, kustannusten, alueellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ilmaston ja ympäristön sekä valtiontalouden kannalta. Valiokunta toistaa, että valmistelussa tulee varmistaa johdonmukainen ja ennakoitava liikenteen päästöjen vähentämispolku sekä kustannustehokas toimeenpano.
