Yleistä

(1) Valiokunta toteaa, että Suomen kanta digi- ja tekoälyomnibus-ehdotukseen on oikeansuuntainen, mutta ehdotuksen vaikutuksiin liittyy epävarmuuksia. Yhtenäinen eurooppalainen digitaalinen markkina ja kilpailukyky edellyttävät sääntelyn keventämisen lisäksi, että varmistetaan standardien, tulkinnan ja valvonnan todellinen yhdenmukaisuus. Valiokunta pitää kannatettavina tavoitteita yksinkertaistaa digisääntelyä, vähentää erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa, lisätä oikeusvarmuutta ja parantaa Euroopan Unionin kilpailukykyä. Valiokunta korostaa sujuvien sisämarkkinoiden ja kilpailun merkitystä Euroopan unionin kilpailukyvylle. Samalla valiokunta kantaa huolta siitä, ettei yksinkertaistamisesta muodostu käytännössä uutta velvoitekerrosta, joka lisää tulkinnanvaraa ja päällekkäisiä velvoitteita. 

Henkilötietojen tallentaminen ja käyttö rekisteröidyn päätelaitteella

(2) Komissio ehdottaa niin kutsutun evästesääntelyn (henkilötietojen tallentaminen ja käyttö rekisteröidyn päätelaitteella) siirtämistä henkilötietojen käsittelyn osalta sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivistä yleiseen tietosuoja-asetukseen 88a artiklaksi.  

(3) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tietosuojavaltuutettu on tukenut lausunnossaan valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan jatkoneuvotteluissa pidetään tärkeänä varmistaa, että ehdotuksilla ei tosiasiallisesti heikennetä nykyistä tietosuojan tasoa ja rekisteröidyn oikeuksia. Komissio on ehdottanut muutettavaksi henkilötiedon käsitettä lisäämällä nykyiseen määritelmään tarkennuksia ja kriteereitä sille, milloin tiedot eivät olisi henkilötietoja. Tietosuojavaltuutettu kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotuksessa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.Valiokunta pitää henkilötiedon yhtenäistä EU:n laajuista määrittelyä ja henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn yhtenäistä tulkintaa erittäin tärkeinä ja painottaa, että asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota asian jatkokäsittelyssä.  

(4) Ehdotetun muutoksen myötä evästeitä koskevan sääntelyn valvonta siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastolta tietosuojavaltuutetulle henkilötietojen osalta. Lähtökohtaisesti tätä muutos ta on pidetty kannatettavana. Tällöin päätelaitteen tietojen valvonta jatkossa jakautuisi tietosuojavaltuutetun ja Liikenne- ja viestintäviraston välille riippuen siitä, olisiko päätelaitteen tieto henkilötietoa vai ei. Ei kuitenkaan ole pidetty tarkoituksenmukaisena, että ehdotettu muutos johtaisi jatkossa eroihin sen suhteen, onko tiedoissa kyse henkilötiedoista vai muista tiedoista. 

(5) Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena selvittää, olisiko mahdollista siirtää sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 5 artiklan 3 kohta kokonaan yleiseen tietosuoja-asetukseen ja evästesääntelyn valvonta siten kokonaisuudessaan tietosuojavaltuutetulle. Näin voitaisiin välttää epäselvyydet muun muassa sääntelyn soveltamisalasta, valvontatoimivaltuuksista, laitteen omistussuhteista ja soveltuvan kansallisen lain valinnasta. 

Keskitetty EU-ilmoitusjärjestelmä poikkeamille

(6) Poikkeamailmoitukset ja etenkin vapaaehtoiset ilmoitukset ovat keskeisessä roolissa kyberturvallisuuden kansallisen tilannekuvan muodostamisessa. Komission ehdottama keskitetty EU-ilmoitusjärjestelmä voisi helpottaa etenkin useassa eri EU:n jäsenvaltiossa toimivia yrityksiä tekemään tarvittavat poikkeamailmoitukset eri jäsenmaiden toimivaltaisille viranomaisille.  

(7) Asiantuntijakuulemisessa on suhtauduttu varauksella siihen, jos sääntelyn piirissä olevat toimijat pakotettaisiin käyttämään ainoastaan keskitettyä EU-ilmoitusjärjestelmää. Keskitetyn EU-ilmoitusjärjestelmän jatkovalmistelussa tulisi harkita myös vaihtoehtoisia malleja, kuten jäsenvaltioiden mahdollisuutta kehittää oma kansallisen tason keskitetty ilmoitusjärjestelmä, joka mahdollistaisi EU-tason keskitettyä järjestelmää paremmin myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvien tietojen välittämisen. Asiaa koskevassa jatkovalmistelussa tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan pyrkiä vain sellaisiin poikkeamailmoittamismenettelyä koskeviin muutoksiin, jotka tuottavat lisäarvoa suhteessa nykytilaan.  

P2B-asetuksen kumoaminen

(8) Päällekkäistä alustatalouden sääntelyä vähennetään kumoamalla asetus oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten. Asetuksen keskeiset velvoitteet (läpinäkyvyys, reilu kohtelu, riidanratkaisu) sisältyvät vuonna 2022 voimaan tulleisiin digipalveluasetukseen (DSA) ja digimarkkina-asteukseen (DMA), jotka tarjoavat laajemmat ja sitovammat säännöt alustataloudelle.  

(9) Saadun selvityksen mukaan moni DSA:n ja DMA:n velvoite koskee vain portinvartijapalveluita, jolloin ehdotus voisi heikentää pienempien yrityskäyttäjien asemaa suhteessa muihin alustoihin. Saadun selvityksen mukaan tämä heikentää varsinkin matkailu- ja ravintola-alan yritysten asemaa.  

(10) P2B-asetuksen mukainen oikeus ennakkoilmoitukseen jakelun rajoittamisesta tai keskeyttämisestä sekä mahdollisuus valittaa päätöksestä voi poistuessaan heikentää oikeusturvaa. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että P2B-asetuksen kumoaminen heikentäisi EU:n digitaalista sääntelykehystä ja jättäisi monet pk-yritykset alttiiksi epäselville ja kohtuuttomille käytännöille ilman tehokkaita horisontaalisia suojamekanismeja. 

Muuta

(11) Valiokunta katsoo, että komissiolle annettavia uusia valtuuksia tulee arvioida kriittisesti ja varmistaa niiden asianmukaisuus. 

(12)Valiokunta painottaa, että riittävät vaikutusarvioinnit ovat välttämättömiä sekä yritysten ja työntekijöiden että käyttäjien osalta.