Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että taksonomia-asetuksen perustavoitteena on luoda puitteet rahoituksen vapaaehtoiseksi suuntaamiseksi uskottaviin ja tehokkaisiin EU:n ilmastotavoitteita edistäviin toimiin. On selvää, että EU:n ja Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja, joita ei voida rahoittaa pelkästään julkisin varoin. Valiokunta on aiemmissa lausunnoissaan korostanut, että täsmennettäessä taksonomia-asetusta komission delegoiduilla säädöksillä tavoitteena tulee olla selkeä kehikko, jonka tieteellinen perusta on vahva ja joka kohtelee eri toimialoja ja toimijoita oikeudenmukaisesti ja johdonmukaisesti.  

Komissio antoi 9.3.2022 neuvostolle ja Euroopan parlamentille delegoidun asetuksen, jolla täydennetään joulukuussa 2021 voimaantullutta taksonomian ilmastoa koskevaa delegoitua asetusta ydinenergia- ja maakaasutoiminnoilla. Komission delegoitua asetusta ja sen liitteitä sovelletaan 1.1.2023 alkaen. Neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on 4 kuukautta aikaa hyväksyä tai vastustaa delegoitua asetusta. Delegoitua asetusta käsitellään kokonaisuutena, eikä sen sisältöä voi enää muuttaa. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi kannattaa täydentävän delegoidun asetuksen hyväksymistä. Maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyen valtioneuvoston kantaan toteaa, että komission ehdotuksessa delegoiduksi asetukseksi ei ole otettu huomioon Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtunutta muutosta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voimistanut halua irrottaa energiajärjestelmä fossiilienergiasta ja samalla Venäjä-riippuvuudesta. 

Ydinvoiman ohella muut kotimaiset päästöttömät energialähteet tulevat olemaan avainasemassa pyrittäessä irrottautumaan Venäjän energiariippuvuudesta. Tukemalla uusiutuvaa energiaa ja hajautettua energiantuotantoa esimerkiksi biokaasun, aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämiseksi voidaan parantaa huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta Venäjältä tuotavasta energiasta. Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi Venäjältä tuotua metsähaketta tulee korvata esimerkiksi kotimaisella energiapuulla ja turpeella. Valiokunta toteaa, että siirtymävaiheessa turpeen energiakäytöstä ei tule luopua, vaikka siihen liittyy huoltovarmuuden turvaamisen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamisen kannalta keskenään ristiriitaisia näkökohtia. Valiokunta korostaa, että Suomessa erityisesti monipolttokattilat ovat pienentäneet riippuvuutta yhdestä ainoasta energialähteestä ja parantaneet siten energian toimitusvarmuutta. Valiokunta pitää erityisesti muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa ongelmallisena, että joulukuussa 2021 voimaan tulleen delegoidun asetuksen arviointikriteerit eivät lue kiinteitä monipolttoainekattiloita kestäväksi bioenergian osalta. Komission tarkoituksena on määräajoin päivittää delegoitujen asetusten sisältöä, ja tässä jatkotyössä Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa esille nostettuihin asetusten ongelmakohtiin. 

Komission asetusehdotuksen teknisissä arviointikriteereissä maakaasu on rajoitetusti taksonomian piirissä vuoteen 2030 saakka. Ehtona on muun ohella, että laitos tulee suunnitella ja rakentaa käyttämään uusiutuvia tai vähähiilisiä kaasumaisia polttoaineita ja sen tulee siirtyä uusiutuvien tai vähähiilisten polttoaineiden täysimääräiseen käyttöön viimeistään vuonna 2035. Valiokunta toteaa, että maakaasu on fossiilinen polttoaine, jolla on Suomen energiajärjestelmässä melko vähäinen rooli. Suomessa maakaasulla on elintarviketeollisuudessa ollut perinteisesti merkittävä asema, ja monet yritykset suunnittelevat nyt investointeja maakaasua korvaaviin energialähteisiin. Tässä yhteydessä siirtyminen biokaasun käyttöön on yksi vaihtoehto, ja myös komission asetusehdotuksen säännöksillä siirtymisestä uusiutuvien kaasumaisten polttoaineiden käyttöön voi näiden investointien kannalta olla merkitystä. Valiokunta korostaa, että bioenergiaa tulee kohdella yhdenmukaisesti muiden vähäpäästöisten energiamuotojen kanssa.