Valiokunnan lausunto
MmVL
14
2020 vp
Maa- ja metsätalousvaliokunta
Valtioneuvoston selvitys: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selvitys: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma (E 36/2020 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Anne
Vehviläinen
maa- ja metsätalousministeriö (etäkuuleminen)
erityisasiantuntija
Sarianne
Tikkanen
ympäristöministeriö (etäkuuleminen)
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
työ- ja elinkeinoministeriö
Luonnonvarakeskus
Ruokavirasto
Elintarviketeollisuusliitto ry
Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Metsäteollisuus ry
Päivittäistavarakauppa ry
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC ry
VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Euroopan komissio julkaisi 11.3.2020 kiertotalouden toimintasuunnitelman otsikolla Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. Toimintasuunnitelma sisältää komission suunnitelmat kiertotalouden kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi ja tavoittelee systeemisen tason muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen ja kattava kiertotalouspaketti. Keskeiseksi muutosvoimaksi komissio nostaa tuotepolitiikan ja kestävän tuotesuunnittelun. Toimenpiteitä kohdistetaan paljon resursseja käyttäviin toimialoihin kuten elektroniikka ja tieto-ja viestintätekniikka, akut ja ajoneuvot, pakkaukset, muovit, tekstiilit ja huonekalut, rakentaminen ja rakennukset sekä elintarvikkeet, vesi ja ravinteet. Lisäksi toimia kohdistetaan vaikutuksiltaan merkittäviin välituotteisiin, kuten teräs, sementti ja kemikaalit. 
Kiertotalouden toimintasuunnitelma on yksi keino toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ilmastoneutraalista, resurssitehokkaasta, oikeudenmukaisesta ja kestävästä Euroopasta. Kiertotalous muodostaa perustan teollisuuden modernisoinnille ja toimintasuunnitelmalla onkin läheinen yhteys EU:n uuteen teollisuusstrategiaan, jonka kolme painopistettä ovat kilpailukyky, ilmastoneutraalisuus ja digitaalisuus. Näihin kumpaankin tiedonantoon sisältyy samoja aloitteita koskien mm. akkujen sääntelyä, elektroniikan kierrätettävyyttä, EU:n tekstiilistrategiaa sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. 
Komissio ehdottaa toimintasuunnitelman liitteessä 35 toimenpidettä koskien lainsäädäntöaloitteita, strategioita ja muita ohjauskeinoja ja politiikkatoimia. Nämä liitteen toimenpiteet on listattu tässä sisällön kuvauksessa kunkin alaluvun loppuun. 
Kestävä tuotepolitiikka 
Kestävien tuotteiden suunnittelu 
Komission tiedonannossa kestävän tuotepolitiikan toimenpiteitä suunnataan tuotteiden koko arvoketjuun materiaaleista ja tuotantotavoista, palvelukonsepteista kulutukseen ja turvalliseen kierrätykseen. Keskeisessä roolissa on kestävä tuotesuunnittelu, koska tuotesuunnittelulla voidaan vaikuttaa jopa 80 prosenttiin tuotteen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. 
Komissio aikoo valmistella kestävää tuotepolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöaloitteen. Tavoitteena on luoda vaikuttava tuotepoliittinen kehys, jonka ansiosta kestävistä tuotteista, palveluista ja liiketoimintamalleista tulee uusi normaali ja kulutustottumukset muuttuvat siten, ettei jätettä synny. Lisäksi halutaan varmistaa korkealaatuisille kierrätysmateriaaleille hyvin toimivat EU:n sisämarkkinat. Komissio ehdottaa kestävän tuotepolitiikan ohjauksen ytimeksi ekosuunnitteludirektiivin laajentamista energiaan liittyvien tuotteiden ulkopuolelle, jotta ekosuunnittelukehystä voitaisiin soveltaa mahdollisimman monenlaisiin tuotteisiin ja edistää kiertotalouden mukaista suunnittelua. Komissio aikoo vahvistaa tuotteiden kestävyysperiaatteiden soveltamista täydentävillä lainsäädäntöehdotuksilla, parantamalla nykyisen sääntelyn yhdenmukaisuutta ja luomalla eurooppalaisen kiertotalouden tietopankin (European Circular Dataspace). Toimenpiteitä suunnataan sekä yrityksille että kuluttajille ja julkisille hankkijoille ja niiden tavoitteena on: 
parantaa tuotteiden kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä, päivitettävyyttä ja korjattavuutta, puuttua vaarallisten kemikaalien esiintymiseen tuotteissa ja lisätä energia- ja resurssitehokkuutta; 
lisätä kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissa varmistaen samalla tuotteiden suorituskyky ja turvallisuus; 
parantaa mahdollisuuksia uudelleenvalmistukseen ja laadukkaaseen kierrätykseen; 
pienentää tuotteiden hiili- ja ympäristöjalanjälkiä; 
rajoittaa kertakäyttöisyyttä ja torjua tuotteiden ennenaikaista vanhenemista; 
ottaa käyttöön myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden hävityskielto; 
edistää tuote palveluna -malleja tai muita malleja, joissa tuotteen omistus tai vastuu sen suorituskyvystä säilyy valmistajalla koko tuotteen elinkaaren ajan; ja 
hyödyntää digitaalisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, kuten digitaalisia tuotepasseja ja -selosteita. 
Kuluttajien ja julkisten hankkijoiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen 
Komissio ehdottaa EU:n kuluttajalainsäädännön tarkistamista sekä mm. seuraavia toimia ja tavoitteita kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien ja kestävien valintojen lisäämiseksi: 
kuluttajille luotettavaa ja merkityksellistä tietoa tuotteista, niiden käyttöiästä, korjauspalveluista, varaosista ja korjauskäsikirjoista; 
kuluttajien suojelua viherpesulta ja tuotteiden ennenaikaiselta vanhenemiselta; 
uusi ”korjauttamisoikeus” (right to repair) sekä varaosien saatavuus ja korjauttamismahdollisuuksien sekä palvelujen päivittämisoikeus, joka kohdistetaan ensi vaiheessa elektroniikka- ja IT-tuotteille; 
vähimmäisvaatimukset tuotteiden kestävyysmerkinnoille ja ympäristöväitteille, joiden tulee perustua ympäristöjalanjälkiä koskeviin menetelmiin (mm. EU-ympäristömerkin taustalla); ja 
ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille pakolliset vähimmäiskriteerit ja – tavoitteita ja raportointivelvollisuus vihreiden hankintojen toteutumisen seuraamisesta, sekä julkisten hankkijoiden ilmasto- ja ympäristöaloite kannustamaan vihreitä hankintoja. 
Kierto tuotantoprosesseissa 
Komission tavoitteena on kiertotalouden edistämisellä vahvistaa laajempaa muutosta kohti ilmastoneutraalia, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä tuotantomallia. Yhdessä teollisuusstrategiassa asetettujen tavoitteiden kanssa komissio aikoo lisätä materiaalien kiertoa tuotantoprosesseissa mm. seuraavin toimin: 
arvioimalla teollisuuden päästödirektiivin uudelleentarkastelussa vaihtoehtoja kiertotalouden edistämiseksi teollisuusprosesseissa; 
kehittämällä teollisille symbiooseille yritysvetoisen raportointi- ja sertifiointijärjestelmän; 
tukemalla kestävää ja kiertotalouteen perustuvaa biopohjaista sektoria toteuttamalla biotalouden toimintasuunnitelman; 
edistämällä digitaalisen teknologian käyttöönottoa materiaalien seurannassa ja jäljitettävyydessä; 
rekisteröimällä EU:n ympäristöteknologian varmennusjärjestelmä EU:n sertifiointimerkiksi; ja 
edistämällä PK-yritysstrategialla pk-yritysten välistä kiertotalousyhteistyötä. 
KESTÄVÄ TUOTEPOLIITTINEN KEHYS 
 
Lainsäädäntöehdotus kestävää tuotepolitiikkaa koskevasta aloitteesta  
2021 
Lainsäädäntöehdotus kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä  
2020 
Lainsäädäntö- ja muut toimenpiteet uuden ”korjauttamisoikeuden” vahvistamiseksi  
2021 
Lainsäädäntöehdotus ympäristöväittämien perustelemisesta  
2020 
Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat pakolliset kriteerit ja tavoitteetalakohtaisessa lainsäädännössä ja ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevanpakollisen raportoinnin asteittainen käyttöönotto 
Vuodesta 2021 
Teollisuuden päästödirektiivin uudelleentarkastelu sekä kiertotalouden käytäntöjensisällyttäminen tuleviin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviinvertailuasiakirjoihin 
Vuodesta 2021 
Teollisia symbiooseja koskevan raportointi- ja sertifiointijärjestelmän käyttöönotto  
2022 
Keskeisten tuotteiden arvoketjut 
Komissio ehdottaa toimenpiteiden kohdistamista paljon resursseja käyttäviin toimialoihin, jotta tuetaan ilmastoneutraaliustavoitetta ja EU:n teollisuusstrategiaa sekä tulevia biodiversiteetti-, Pellolta pöytään – ja metsästrategioita. Toimialoihin kohdistuvat keskeiset toimenpiteet on listattu alla. 
Elektroniikka ja tieto- ja viestintätekniikka 
Komissio korostaa muutostarpeita sähkö- ja elektroniikkalaitteiden arvoketjussa, jotta näihin tuotteisiin sisältyvä arvo ja materiaalit säilyisivät pidempään käytössä korjauksen, huollon ja päivitettävyyden avulla ja jätettä syntyisi huomattavasti vähemmän. Komissio ehdottaa kiertoelektroniikka-aloitetta, jolla edistettäisiin tuotteiden käyttöiän pidentämistä. Komissio aikoo valmistella ekologista suunnittelua koskevan työsuunnitelman, jossa tarkastellaan tuotesuunnitteluun vaikuttamista mm. ekosuunnitteludirektiiviin liittyvin toimenpitein ja mahdollisten vapaaehtoisten sopimusten avulla. Komissio ehdottaa kiertoelektroniikkaaloitteeseen lisäksi mm. seuraavia toimia: 
uuden ”korjauttamisoikeuden” mukaan lukien päivitysoikeuden kohdistaminen elektroniikkaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan; 
matkapuhelinten ja muiden vastaavien latureiden yhdenmukaistaminen ja kestävyyden parantaminen; 
sähkö-ja elektroniikkalaiteromun keräyksen ja käsittelyn parantaminen mm. harkitsemalla EU:n laajuisen vastaanottojärjestelmän kehittämistä; ja 
vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevien EU:n sääntöjen uudelleentarkastelu ja ohjeistus yhdenmukaisuuden parantamiseksi mm. REACH-asetuksen ja ekosuunnitteludirektiivin kanssa. 
Akut ja ajoneuvot 
Liikkumisen sähköistymisen myötä ajovoima-akkujen koko arvoketjun kestävyys ja kiertotalouden mukaisuus ovat entistä tärkeämpiä. Komissio ehdottaa uutta akkuja koskevaa sääntelykehystä, joka perustuu paristo- ja akkudirektiivin uudelleenarviointiin, ja siinä otetaan huomioon seuraavat seikat: 
kierrätysmateriaalien osuutta koskevat säännöt ja toimenpiteet, joilla parannetaan kaikkien akkujen keräys- ja kierrätysastetta, varmistetaan arvokkaiden materiaalien talteenotto sekä opastetaan kuluttajia; 
ei-ladattavien paristojen ja akkujen käytöstä luopuminen asteittain, jos vaihtoehtoja niille on olemassa; ja 
akkuja koskevat kestävyys- ja avoimuusvaatimukset, joissa otetaan huomioon akkujen valmistuksen hiilijalanjälki, raaka-aineiden eettinen hankinta ja toimitusvarmuus sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen helpottaminen. 
Ajoneuvojen osalta komissio aikoo ehdottaa romuajoneuvoja koskevien sääntöjen tarkistamista, jotta mm. suunnittelussa otettaisiin paremmin huomioon loppukäsittely, kierrätetyn materiaalin osuutta lisättäisiin ja parannettaisiin kierrätyksen tehokkuutta. Komission tulevassa kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevassa strategiassa korostetaan mm. tuotteet palveluina –ratkaisuja, primäärimateriaalien kulutuksen vähentämistä, kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttämistä, käyttö- ja kuormitusasteiden kasvattamista sekä jätteen synnyn ehkäisemistä. 
Pakkaukset 
Komissio aikoo varmistaa, että kaikkia EU:n markkinoilla olevia pakkauksia voi käyttääuudelleen tai kierrättää taloudellisesti kannattavalla tavalla vuoteen 2030 mennessä. EUmarkkinoille hyväksyttäviä pakkauksia koskevia pakollisia vaatimuksia vahvistetaan. Tavoitteena on, että:  
vähennetään (yli)pakkaamista ja pakkausjätteitä; 
edistetään tuotesuunnittelulla pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä; 
harkitaan pakkausmateriaalien monimutkaisuuden vähentämistä mm. rajoittamalla käytettyjen materiaalien ja polymeerien määrää; 
tarkastellaan mahdollisuutta ottaa käyttöön EU:n laajuiset merkinnät helpottamaan pakkausjätteen asianmukaista erottelua; 
vahvistetaan säännöt, jotka koskevat muiden muovimateriaalien kuin PET-muovin turvallista kierrätystä elintarvikepakkausmateriaaleihin; ja 
tuetaan juomavesidirektiivin vaatimusten täytäntöönpanoa, jotta juomakelpoista hanavettä olisi saatavilla julkisissa tiloissa, mikä vähentää pullotetun veden käyttöä ja pakkausjätteen syntymistä. 
Muovit 
Komissio vahvistaa EU:n muovistrategian toimeenpanoa ja ehdottaa mm. kierrätysmateriaalien osuutta koskevia pakollisia vaatimuksia ja jätteen vähentämistoimenpiteitä keskeisille tuotteille, kuten pakkauksille, rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille. Lisäksi komissio aikoo puuttua mikromuovien esiintymiseen ympäristössä seuraavin toimin: 
rajoitetaan tarkoituksellisesti lisättyjä mikromuoveja; 
kehitetään mikromuovien tahatonta päätymistä ympäristöön koskevia merkintä-, standardointi-, sertifiointi- ja sääntelytoimenpiteitä sekä mikromuovien talteenottoa; 
kehitetään menetelmiä etenkin renkaista ja tekstiileistä tahattomasti ympäristöön päätyvien mikromuovien mittaamiseksi sekä yhdenmukaistetaan tietoja meriveden mikromuovipitoisuuksista; ja 
vahvistetaan tieteellistä tietoa mikromuovien riskeistä ja esiintymisestä. 
Komissio aikoo laatia toimintakehyksen, joka koskee biopohjaisten muovien hankintaa, merkintöjä ja käyttöä. Lisäksi komissio ehdottaa biohajoaville tai kompostoituville muoveille kriteereitä, joiden tavoitteena on varmistaa, ettei tuotteen merkitseminen ”biohajoavaksi” tai ”kompostoitavaksi” johda kuluttajia harhaan siten, että aiheutuu muoviroskaantumista. 
Komissio aikoo varmistaa kertakäyttöisiä muovituotteita ja kalastusvälineitä koskevan direktiivin toimeenpanoa ja turvata sisämarkkinoiden toimintaa mm. kehittämällä direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden yhdenmukaista tulkintaa ja laatimalla tuotteiden kierrätysmateriaalien osuuden mittaamista koskevat säännöt. 
Tekstiilit 
Komissio aikoo valmistella toimialan ja sidosryhmien kanssa yhteistyössä kokonaisvaltaisen EU:n tekstiilistrategian, jolla tavoitellaan muutosta koko tekstiilialan arvoketjuun. Strategian tavoitteena on vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia, edistää kestävien ja kiertoon perustuvien tekstiilien markkinoita, puuttua pikamuodin aiheuttamiin ongelmiin ja edistää uusia liiketoimintamalleja. Komissio ehdottaa, että strategia sisältää mm. seuraavia toimenpiteitä: 
laajennetaan ekosuunnittelua tekstiilien tuotesuunnitteluun, varmistetaan uusioraaka-aineiden käyttöönotto, puututaan vaarallisten kemikaalien esiintymiseen, vahvistetaan kuluttajien mahdollisuuksia kestäviin valintoihin ja uudelleenkäyttö- ja korjauspalvelujen saamiseen; 
kehitetään kannustimia ja tukea tuote palveluna -liiketoimintamalleille ja kiertoon perustuville materiaaleille ja tuotantoprosesseille; 
annetaan ohjeita poistotekstiilien korkean erilliskeräystason saavuttamiseksi, joka on toteuttava jäsenvaltioissa vuoteen 2025 mennessä; ja 
edistetään tekstiilien lajittelua, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä myös innovoinnin avulla ja edistetään teollisia sovelluksia ja sääntelytoimenpiteitä, kuten laajennettua tuottajavastuuta. 
Rakentaminen ja rakennukset 
Komissio aikoo käynnistää kestävää rakennettua ympäristöä koskevan strategian, jonka tavoitteena on edistää kiertotalouden periaatteita rakennusten koko elinkaaren ajan esimerkiksi seuraavin toimin: 
rakennustuoteasetuksen tarkistamisella parannetaan tuotteiden kestävyyttä sekä otetaan mahdollisesti käyttöön kierrätysmateriaalien osuutta koskevia vaatimuksia tiettyjen rakennustuotteiden osalta ottaen huomioon niiden turvallisuus ja toimivuus; 
edistetään toimia, joilla parannetaan rakennusten kestävyyttä ja muunneltavuutta suunnitteluvaiheessa sekä kehittämällä rakennusten digitaalisia tuoteselosteita; 
käytetään Level(s)-välinettä elinkaariarvioinnin sisällyttämiseksi julkisiin hankintoihin ja EU:n kestävään rahoituskehykseen ja tutkitaan, onko asianmukaista asettaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita, sekä mahdollisuuksia hiilidioksidin varastointiin; 
harkitaan EU:n lainsäädännössä asetettujen materiaalien hyödyntämistavoitteiden tarkistamista rakennus- ja purkujätteen ja sen materiaalikohtaisten jakeiden osalta; ja 
edistetään aloitteita kaivetun maa-aineksen turvallisen, kestävän ja kiertotalouteen perustuvan käytön lisäämiseksi sekä pilaantuneen maaperän kunnostamiseksi. 
Komissio muistuttaa lisäksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvasta korjausrakentamisen aloitteesta, jolla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, muuntojoustavuutta ja käyttöastetta sekä pidennetään käyttöikää. Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitteiden kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota eristysmateriaaleihin, jotka tuottavat kasvavaa jätevirtaa. 
Elintarvikkeet, vesi ja ravinteet 
Komissio nostaa esille, että kiertotalouden avulla voidaan merkittävästi vähentää luonnonvarojen käytön haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistää luonnon monimuotoisuuden ja luonnonpääoman ennallistamista Euroopassa. Komissio pyrkii varmistamaan uusiutuvien biopohjaisten materiaalien kestävyyttä biotalousstrategian ja -toimintasuunnitelman mukaisilla toimilla. 
Komissio aikoo ehdottaa ruokahävikin vähentämistavoitetta yhtenä keskeisenä toimena EU:n tulevassa Pellolta pöytään -strategiassa, jossa käsitellään kattavasti elintarvikkeiden arvoketjua. Komissio harkitsee myös erityisiä toimenpiteitä elintarvikkeiden jakelun ja kulutuksen kestävyyden parantamiseksi esimerkiksi korvaamalla kertakäyttöiset pakkaukset, astiat ja ruokailuvälineet uudelleenkäytettävillä tuotteilla. 
Komissio aikoo helpottaa veden uudelleenkäyttöä ja vesitehokkuutta teollisissa prosesseissa. Uudella veden uudelleenkäyttöasetuksella edistetään kiertotalouteen perustuvia toimintamalleja maataloudessa. Komissio laatii myös ravinnehuoltosuunnitelman, jotta voidaan varmistaa ravinteiden kestävämpi käyttö ja edistää kierrätysravinteiden markkinoita. Komissio harkitsee myös jätevesien käsittelystä ja puhdistamolietteestä annettujen direktiivien uudelleentarkastelua. 
KESKEISTEN TUOTTEIDEN ARVOKETJUT 
 
Kiertoelektroniikka-aloite, yleislaturiratkaisu ja palkkiojärjestelmät vanhojenlaitteiden palauttamiseksi 
2020/2021 
Vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevandirektiivin uudelleentarkastelu ja ohjeistus sen yhteyksien selventämiseksi REACHasetukseen ja ekosuunnitteluvaatimuksiin 
2021 
Ehdotus uudeksi akkuja koskevaksi sääntelykehykseksi  
2020 
Romuajoneuvoja koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu  
2021 
Jäteöljyjen asianmukaista käsittelyä koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu  
2022 
Uudelleentarkastelu pakkauksia koskevien olennaisten vaatimusten vahvistamiseksija (yli-) pakkaamisen ja pakkausjätteen vähentämiseksi 
2021 
Kierrätysmuovien osuutta koskevat pakolliset vaatimukset ja muovijätteenvähentämistoimenpiteet keskeisille tuotteille kuten pakkauksille,rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille 
2021/2022 
Tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien rajoittaminen ja mikromuovien tahatontapäätymistä ympäristöön koskevat toimenpiteet 
2021 
Toimintakehys biopohjaisille muoveille ja biohajoaville tai kompostoitavillemuoveille 
2021 
EU:n tekstiilistrategia  
2021 
Kestävää rakennettua ympäristöä koskeva strategia  
2021 
Aloite kertakäyttöisten pakkausten, astioiden ja ruokailuvälineiden korvaamiseksiuudelleenkäytettävillä tuotteilla elintarvikepalveluissa 
2021 
Vähemmän jätettä ja enemmän arvoa 
Tehostettu jätehuoltopolitiikka jätteen syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen tukemiseksi 
Komissio korostaa, että kestävän tuotepolitiikan käyttöönotto ja siihen liittyvät lainsäädäntöaloitteet ovat keskeisiä toimia, joilla ehkäistään jätteen syntymistä. Lisäksi komissio aikoo vahvistaa EU:n jätelainsäädännön toimeenpanoa sekä uudistamista. Esimerkiksi akkuja, pakkauksia, romuajoneuvoja ja elektronisten laitteiden sisältämiä vaarallisia aineita koskevaa EU:n lainsäädäntöä ehdotetaan tarkistettavan jätteen syntymisen ehkäisemiseksi, kierrätysmateriaalien osuuden kasvattamiseksi, turvallisempien ja puhtaampien jätevirtojen edistämiseksi ja laadukkaan kierrätyksen varmistamiseksi. 
Lisäksi komissio aikoo esittää jätteiden vähentämistavoitteita tietyille jätejakeille, tehostaa laajennettua tuottajavastuuta koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa, tarjota kannustimia ja kannustaa jätteiden kierrätystä koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Tavoitteena on puolittaa kierrättämättä jäävän yhdyskuntajätteen määrä vuoteen 2030 mennessä. 
Jätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi komissio aikoo ehdottaa jätteiden erilliskeräysjärjestelmien yhdenmukaistamista. Ehdotuksessa käsitellään erityisesti erilliskeräysmallien tehokkaimpia yhdistelmiä, erilliskeräyspisteiden tiheyttä ja käytettävyyttä, jäteastioiden yhteisiä värejä, tärkeimpien jätetyyppien yhdenmukaistettuja symboleita, tuotemerkintöjä, tiedotusta ja taloudellisia ohjauskeinoja. Siinä pyrittäisiin myös edistämään standardointia ja laadunhallintajärjestelmien käyttöä, jotta voidaan varmistaa tuotteissa ja erityisesti elintarvikepakkausmateriaaleissa käytettäväksi tarkoitetun kerätyn jätteen laatu. 
Komissio on huolissaan siitä, että puolet jäsenvaltioista on vaarassa jäädä jälkeen vuoden 2020 tavoitteesta, jonka mukaan 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä. Komissio aikoo järjestää korkean tason keskusteluja kiertotaloudesta ja jätteestä sekä tehostaa yhteistyötä jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien kanssa EU:n varojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Komissio käyttää tarvittaessa myös täytäntöönpanovaltuuksiaan. 
Kiertotalous ja kemikaalit 
EU:n kemikaalipolitiikka ja -lainsäädäntö, etenkin REACH-asetus, tukevat siirtymistä turvalliseen suunnittelumalliin (safe-by-design) korvaamalla asteittain haitalliset kemikaalit kansalaisten ja ympäristön suojelun parantamiseksi. Uusioraaka-aineiden turvallisuus voi kuitenkin edelleen vaarantua esimerkiksi silloin, kun kierrätetyissä raaka-aineissa esiintyy kiellettyjä aineita. Komissio aikoo ottaa käyttöön seuraavia toimia lisätäkseen luottamusta uusioraaka-aineiden käyttöön: 
tukea ratkaisujen kehittämistä korkealaatuiseen lajitteluun ja epäpuhtauksien poistamiseen jätteistä, mukaan lukien satunnaisesta kontaminaatiosta johtuvat epäpuhtaudet; 
kehittää menetelmiä terveyden tai ympäristön kannalta haitallisten aineiden esiintymisen minimoimiseksi kierrätetyissä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa; 
kehittää yhdenmukaistettuja järjestelmiä niiden aineiden seuraamiseksi ja hallitsemiseksi tuotteissa ja jätteissä, jotka on määritelty erityistä huolta aiheuttaviksi tai muuten ongelmallisiksi joko terveysvaikutusten tai kierrätyksen näkökulmasta; 
ehdottaa pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan asetuksen liitteiden muuttamista tieteen ja tekniikan kehityksen sekä Tukholman yleissopimuksen mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti; ja 
parantaa vaarallisen jätteen luokitusta ja jätehuoltoa. 
Tulevassa kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa käsitellään tarkemmin kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön välistä rajapintaa ja vahvistetaan synergioita kiertotalouden kanssa. 
Hyvin toimivien EU:n markkinoiden luominen uusioraaka-aineille 
Komissio parantaa uusioraaka-aineiden markkinoita eri toimilla, kuten kierrätettyjen materiaalien osuutta tuotteissa koskevien vaatimusten käyttöönotolla. Komissio aikoo lisäksi toteuttaa seuraavia toimia, jotta luodaan hyvin toimivat sisämarkkinat uusioraaka-aineille: 
arvioida mahdollisuuksia kehittää tietyille jätevirroille jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat EU:n laajuiset kriteerit (end-of-waste –kriteerit); 
vahvistaa standardoinnin roolia kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla käynnissä olevan standardointityön jatkuvan arvioinnin pohjalta; 
soveltaa hyvissä ajoin rajoituksia, jotka koskevat erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä tuotteissa; ja 
arvioida mahdollisuutta perustaa keskeisten uusiomateriaalien markkinoiden seurantakeskus. 
Jätteiden vienti EU:sta 
Jätteiden maailmamarkkinat ovat muuttuneet viime vuosina, ja jätteiden laittomat siirrot aiheuttavat edelleen huolta. Komissio aikoo ryhtyä toimiin varmistaakseen, että EU ei siirrä jätteisiin liittyviä ongelmia EU:n ulkopuolisiin maihin. Uusiomateriaalien tuotesuunnittelua, laatua ja turvallisuutta sekä niiden markkinoiden parantamista koskevilla toimilla edistetään sitä, että ”kierrätetty EU:ssa” merkki toimii laatuvaatimukset täyttävien uusiomateriaalien merkkinä. 
Komissio esittää jätteiden siirtoa koskevien EU:n sääntöjen uudelleentarkastelua helpottaakseen jätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä EU:ssa. Samalla pyritään rajoittamaan sellaisten jätteiden vientiä EU:n ulkopuolisiin maihin, joilla on siellä haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, tai joita voidaan käsitellä EU:ssa. Komissio tukee myös monenvälisiä, alueellisia ja kahdenvälisiä toimenpiteitä, joilla torjutaan ympäristörikoksia erityisesti laittoman viennin ja laittoman kaupan osalta, tehostetaan jätteiden siirtojen valvontaa sekä parannetaan jätteiden kestävää käsittelyä näissä maissa. 
VÄHEMMÄN JÄTETTÄ, ENEMMÄN ARVOA 
 
Jätteiden vähentämistavoitteet tietyille jätevirroille ja muut jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat toimenpiteet 
2022 
EU:n laajuinen yhdenmukaistettu malli jätteiden erilliskeräystä varten ja merkinnät erilliskeräyksen helpottamiseksi 
2022 
Menetelmät huolta aiheuttavien aineiden esiintymisen jäljittämiseksi ja minimoimiseksi kierrätetyissä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa esineissä 
2021 
Huolta aiheuttavien aineiden esiintymistä koskevat yhdenmukaistetut tietojärjestelmät  
2021 
Arvioidaan mahdollisuuksia kehittää jätteeksi luokittelun päättymistä (end-of-waste) ja sivutuotteita koskevat EU:n laajuiset kriteerit 
2021 
Jätteiden siirtoja koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu  
2021 
Ihmisten, alueiden ja kaupunkien hyväksi toimiva kiertotalous 
Komissio aikoo vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä ja parantaa sen edellytyksiä luoda työpaikkoja ja vahvistaa alueita niin osaamiseen ja koulutuksen panostamalla kuin myös erilaisten investointi- ja muiden rahastojen avulla. Kiertotalouden edellyttämää uutta osaamista ja taitoja komissio tukee päivittämällä mm. osaamisohjelmaa ja tukemalla koulutusjärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja sosiaalista innovointia Euroopan sosiaalirahasto plussasta. Komissio hyödyntää myös EU:n rahoitusvälineiden ja rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia tukeakseen tarvittavia investointeja alueellisella tasolla ja varmistaakseen, että kaikki alueet hyötyvät siirtymästä. Erityisesti syrjäisimpien alueiden ja saaristoalueiden tarpeet otetaan huomioon. 
Osana Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa ja InvestEU-ohjelmaa ehdotetulla oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla voidaan tukea kiertotalouteen keskittyviä hankkeita. Kaupungeille annetaan keskeistä apua ehdotetussa eurooppalaisessa kaupunkialoitteessa, ”Intelligent Cities Challenge” -aloitteessa ja kiertotalouskaupunkeja ja -alueita koskevassa aloitteessa. Kiertotalous on yksi Green City Accord -aloitteen ensisijaisista aloista. 
IHMISTEN, ALUEIDEN JA KAUPUNKIEN HYVÄKSI TOIMIVA KIERTOTALOUS 
 
Tuetaan siirtymistä kiertotalouteen osaamisohjelman, tulevan yhteisötalouden toimintasuunnitelman, osaamissopimuksen ja Euroopan sosiaalirahasto plussan avulla 
Vuodesta2020 
Tuetaan siirtymistä kiertotalouteen koheesiopolitiikan rahastojen, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ja kaupunkialoitteiden avulla 
Vuodesta2020 
Monialaiset toimet 
Komissio on lisäksi koonnut kiertotalouden toimintasuunnitelmaan poikkileikkaavia teemoja ja toimia, joiden avulla se aikoo vauhdittaa siirtymää kohti ilmastoneutraalia kiertotaloutta niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissakin. Näitä monialaisia toimia ovat 1) kiertotalouden yhteys ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseen, 2) talouspoliittiset toimet sekä 3) siirtymän edistäminen tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation avulla. 
Kiertotalous ilmastoneutraaliuden edellytyksenä 
Komissio korostaa, että kiertotalouden ja ilmastoneutraaliuden saavuttamisen välisiä synergioita on vahvistettava. Komissio aikoo: 
analysoida, kuinka kiertotalouden vaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen voidaan mitata järjestelmällisesti; 
parantaa mallintamisvälineitä, joilla voidaan tuoda esiin kiertotalouden hyödyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä EU:n ja kansallisella tasolla; ja 
edistää kiertotalouden aseman vahvistamista kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tulevissa tarkistuksissa ja tarvittaessa muissa ilmastopoliittisissa toimissa. 
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi komissio korostaa kasvihuonekaasujen poistumien ja sidonnan tärkeyttä. Näitä toimia ovat mm. ekosysteemien ennallistaminen, metsänsuojelu, metsitys, kestävä metsänhoito ja hiilen sitominen maanviljelyyn ja mm. pitkäaikainen varastointi puurakentamisessa. Komissio aikoo tarkastella sääntelykehyksen kehittämistä kasvihuonekaasujen poistumien (carbon removals) sertifiointia varten, joka perustuu luotettavaan ja läpinäkyvään hiilidioksidikirjanpitoon. 
Talouspoliittiset toimet 
Komissio korostaa, että vihreään talouteen siirtymisen nopeuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä, joilla rahoitusta ohjataan kestävämpiin tuotanto- ja kulutusmalleihin. Komissio on jo tehnyt useita tähän liittyviä aloitteita esimerkiksi sisällyttämällä kiertotaloutta koskevan tavoitteen EU:n luokitusjärjestelmäasetukseen ja valmistelemalla rahoitustuotteiden EUympäristömerkin myöntämisperusteita. Kiertotalouden rahoitustukifoorumi jakaa ohjeita kiertotalouteen liittyvistä kannustimista, valmiuksien kehittämisestä ja rahoitusriskien hallinnasta. EU:n rahoitusvälineillä, kuten tulevalla InvestEU-ohjelmalla (2021) saadaan käyttöön yksityistä rahoitusta kiertotalouden tukemiseksi. Komissio on myös ehdottanut EU:n talousarvioon uusia omia varoja, jotka perustuvat kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään. 
Komissio aikoo lisäksi edistää seuraavia toimia: 
parantaa yritysten ympäristötietojen julkistamista muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä; 
tukea yritysvetoista aloitetta sellaisten ympäristötilinpidon periaatteiden kehittämiseksi, jotka täydentävät taloudellisia tietoja kiertotalouden suorituskykyä koskevilla tiedoilla; 
tukea kestävyyskriteerien sisällyttämistä liiketoimintastrategioihin parantamalla yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaa kehystä; 
ottaa huomioon kiertotalouteen liittyvät tavoitteet osana talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson uudelleensuuntaamista sekä ympäristöä ja energiaa koskevien valtiontuen suuntaviivojen tulevan tarkistuksen yhteydessä; 
kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön taloudellisia ohjauskeinoja, kuten ympäristöverotusta, mukaan lukien kaatopaikka- ja jätteenpolttoverot, ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää arvolisäverokantoja loppukuluttajaan kohdistuvien kiertotalouteen liittyvien toimien, erityisesti korjauspalvelujen, edistämiseen. 
Siirtymän edistäminen tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation avulla 
Komissio korostaa kiertotalouden edistämisessä tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation tärkeää roolia. Näiden edistämiseksi on useita rahoitusinstrumentteja, kuten Euroopan aluekehitysrahaston älykästä erikoistumista koskeva osio sekä Life-ohjelma ja Horisontti Eurooppa –puiteohjelma, jotka täydentävät yksityistä innovointirahoitusta. Euroopan horisontti -ohjelmassa tuetaan indikaattoreiden ja datan, uusien materiaalien ja tuotteiden, turvallisen suunnittelumallin (’safe-by-design’), kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien ja uusien tuotanto- ja kierrätysteknologioiden kehittämistä sekä kemiallisen kierrätyksen mahdollisuuksien tutkimista. 
Komissio korostaa myös digitaaliteknologian merkitystä tuotteiden, osien ja materiaalien seurannassa ja tuotetietojen keräämisessä ja jakamisessa. Komissio aikoo perustaa European Circular Dataspace –tietopankin edistämään digitaalisten tuotepassien, resurssien kartoituksen ja kuluttajatiedotuksen kaltaisia sovelluksia ja palveluja. Komissio aikoo ehdottaa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa strategiaa kiertotalouden ja uusien liiketoimintamallien syntymisen vahvistamiseksi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti koordinoi kiertotaloutta koskevia innovaatioaloitteita yhteistyössä yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden ja pk-yritysten kanssa. 
MONIALAISET TOIMET 
 
Parannetaan mittaus-, mallintamis- ja toimintapoliittisia välineitä kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen välisten synergioiden hyödyntämiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla 
Vuodesta2020 
Kasvihuonekaasujen poistumien (carbon removals) sertifiointia koskeva sääntelykehys 
2023 
Ympäristöä ja energiaa koskevien valtiontuen suuntaviivojen tarkistuksessa huomioidaan kiertotalouden edistäminen 
2021 
Otetaan huomioon kiertotalouteen liittyvät tavoitteet muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevissa säännöissä ja yritysten kestävää hallintotapaa ja ympäristötilinpitoa koskevissa aloitteissa 
2020 
Maailmanlaajuinen kiertotalouden edelläkävijyys 
Komissio korostaa kansainvälisen yhteistyön ja EU:n edelläkävijyyden merkitystä siirtymisessä oikeudenmukaiseen, ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja kiertoon perustuvaan talouteen maailmanlaajuisesti. Komissio aikoo edistää keskusteluja ja tarkastella mahdollisuutta ”turvallisen toimintatilan” määrittelystä siten, että eri luonnonvarojen käyttö ei ylitä tiettyjä paikallisia, alueellisia tai maailmanlaajuisia raja-arvoja ja ympäristövaikutukset pysyvät maapallon sietokyvyn rajoissa. Komissio aikoo harkita keskustelujen aloittamista luonnonvarojen hallintaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta. 
Komissio nostaa esille, että kiertotalous avaa liiketoiminta- ja työllistämismahdollisuuksia maailmanlaajuisesti ja voi vahvistaa samalla siteitä Euroopan talouden toimijoihin. Komissio aikoo ryhtyä seuraaviin toimiin voidakseen tukea maailmanlaajuista siirtymistä kiertotalouteen: 
johtaa EU:n muovistrategian pohjalta kansainvälisen tason toimia muoveja koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamiseksi; 
ehdottaa maailmanlaajuista kiertotalousallianssia, jotta voidaan tunnistaa tietämykseen ja hallintoon liittyviä puutteita ja kehittää kumppanuusaloitteita; 
tarkastella mahdollisuutta määritellä ”turvallinen toimintatila” luonnonvarojen käytölle ja harkita keskustelujen aloittamista luonnonvarojen hallintaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta; 
vahvistaa kumppanuutta Afrikan kanssa vihreän siirtymän ja kiertotalouden edistämiseksi; 
varmistaa, että vapaakauppasopimuksissa otetaan huomioon kiertotalouden tavoitteet; 
jatkaa kiertotalouden edistämistä erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien kestävän rahoituksen kansainväliset foorumit; ja 
tehostaa EU:n ulkopuolisiin maihin kohdistuvia toimia mm. eurooppalaisen vihreän kehityksen diplomatian ja kiertotalousmissioiden kautta. 
TOIMINNAN JOHTAMINEN MAAILMANLAAJUISELLA TASOLLA 
 
Johdetaan ponnisteluja muoveja koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamiseksi 
Vuodesta2020 
Ehdotetaan maailmanlaajuista kiertotalousallianssia ja aloitetaan keskustelut luonnonvarojen hallintaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta 
Vuodesta2021 
Otetaan huomioon kiertotalouteen liittyvät tavoitteet vapaakauppasopimuksissa, muissa kahdenvälisissä, alueellisissa ja monenvälisissä prosesseissa ja sopimuksissa sekä EU:n ulkopolitiikan rahoitusvälineissä 
Vuodesta2020 
Edistymisen seuranta 
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja vuoden 2020 vuotuisen kestävän kasvun strategian mukaisesti komissio tehostaa kansallisten suunnitelmien ja toimenpiteiden seurantaa kiertotalouden toimista osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Komissio aikoo päivittää kiertotalouden seurantakehystä. Uusissa indikaattoreissa tukeudutaan mahdollisimman pitkälti eurooppalaisiin tilastoihin ja niissä otetaan huomioon toimintasuunnitelman painopistealat sekä kiertotalouden, ilmastoneutraaliuden ja nollapäästötavoitteen väliset yhteydet. Komissio nostaa esille myös luonnonvarojen käyttöä koskevien indikaattorien kehitystyön jatkamisen tärkeyden, jotta voidaan ottaa huomioon luonnonvarojen kulutus ja ympäristövaikutukset. 
EDISTYMISEN SEURANTA 
 
Päivitetään kiertotalouden seurantakehystä siten, että siinä otetaan huomioon uudet poliittiset painopisteet, ja kehitetään uusia luonnonvarojen käyttöä koskevia indikaattoreita, kuten kulutus- ja materiaalijalanjälkiä 
2021 
Päätelmiä 
Komissio korostaa toimintasuunnitelmassa, että siirtyminen kiertotalouteen on oltava systeemistä, syvälle ulottuvaa ja muutosvoimaista EU:ssa ja sen ulkopuolella. Se voi olla ajoittain disruptiivista, joten se on toteutettava oikeudenmukaisesti. Se edellyttää kaikkien sidosryhmien lähestymistä ja yhteistyötä kaikilla tasoilla niin EU:ssa, kansallisesti, alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Komissio kannustaa jäsenvaltioita hyväksymään kansalliset kiertotalousstrategiansa, -suunnitelmansa ja -toimenpiteensä tai päivittämään niitä tämän toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Komissio suosittaa myös kiertotalouden lisäämistä Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun aiheiden joukkoon ja yhdeksi kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun säännölliseksi aiheeksi. 
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Valtioneuvosto kannattaa toimintasuunnitelman horisontaalista ja systeemiseen muutokseen tähtäävää otetta sekä toimien suuntaamista laajasti yhteiskunnan eri toimijoille. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Sisämarkkinoiden ja digitaaliteknologian tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta kiertotalous vahvistaa myös EU:n teollista perustaa ja edistää yritysten perustamista ja yrittäjyyttä. Lisäksi tulisi edistää toimia, joilla luodaan ja uudistetaan työpaikkoja ilmastoneutraalin kiertotalouden aloilla ja varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä ja työntekijöiden osaaminen näihin uusiin tehtäviin. 
Tiedonanto sisältää listauksen 35 lainsäädäntöaloitteesta tai muusta toimenpideehdotuksesta, jotka komissio aikoo valmistella. Valtioneuvoston kannat näihin yksittäisiin aloitteisiin muodostetaan siinä vaiheessa, kun komissio on antanut niistä esityksensä. Toimintasuunnitelma vastaa pitkälti Suomen puheenjohtajuuskaudella annettuun kiertotaloutta koskevaan neuvoston päätelmiin sisältyviä linjauksia. 
Politiikkakoherenssin ja vaikuttavuuden kannalta valtioneuvosto pitää tervetulleena ja välttämättömänä, että myös Euroopan uusi teollisuusstrategia perustuu osaltaan ilmastoneutraalille kiertotaloudelle ja edistää jo alkanutta tuotanto- ja kulutustapojen murrosta kohti kestäviä toimintamalleja. Kiertotalouden toimintasuunnitelman, teollisuusstrategian ja biotalousstrategian välisiä synergioita tulisi edelleen vahvistaa ja hyödyntää kestävän biotalouden ratkaisuja siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Yhteistyön lisäksi teollisuuden uudistuminen ja kilpailukyvyn parantaminen tarvitsevat onnistuakseen investointeja ja rahoitusta. 
Kestävä tuotepolitiikka 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä toimintasuunnitelman painotuksia kestävään tuotepolitiikkaan ja - suunnitteluun. On tärkeää, että koko arvoketju muutetaan kestävämmäksi. Keskeisiä tavoitteita ovat luonnonvarojen säästeliäs ja resurssitehokas käyttö, tuotteiden käyttöiän pidentäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvista raaka-aineista kestävästi valmistettujen tuotteiden osuuden lisääminen sekä haitallisten aineiden vähentäminen tuotteissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että keskeiset toimenpiteet ovat kustannustehokkaita, kohdistuvat paljon resursseja käyttäviin toimialoihin ja tarjoavat mahdollisuuksia uusiin liiketoimintamalleihin, innovaatioihin ja vientimarkkinoihin. 
Valtioneuvosto muistuttaa, että tuotepolitiikassa tulee ottaa huomioon myös raaka-ainepohjan muuttaminen kestävämmäksi osana ilmasto- ja materiaaliniukkuushaasteen ratkaisua. Raaka-aineiden saatavuus on Euroopalle strateginen turvallisuuskysymys, ja on tärkeää varmistaa kriittisten materiaalien saatavuus. Biotaloudella, kriittisten raaka-aineiden talteenotolla, uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä on keskeinen rooli raaka-ainehuollossa. On tärkeää pyrkiä eroon fossiilisten luonnonvarojen aiheuttamista päästöistä ilmastoneutraalisuustavoitetta tukien. 
Kestävien tuotteiden suunnittelu 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komissio valmistelee kestävää tuotepolitiikkaa koskevan aloitteen, jonka tavoitteena on tehdä kestävistä tuotteista, palveluista ja liiketoimintamalleista valtavirtaa ja vähentää merkittävästi jätteen syntymistä. Valtioneuvosto katsoo, että tavoite ekosuunnittelun sääntelyn laajentamisesta energiaan liittyvistä tuotteista muihin tuotteisiin on ajankohtainen ja tärkeä. Tuotteiden suunnittelua tulee ohjata siten, että kannustetaan valmistamaan kestäviä, korjattavia, muunneltavia, päivitettäviä ja uudelleenkäytettäviä sekä turvallisesti kierrätettäviä tai uusiutuvista raaka-aineesta kestävästi valmistettuja tuotteita. Valtioneuvosto pitää tärkeänä löytää keinoja, joilla rajoitetaan laitteiden suunniteltua vanhenemista ja käyttökelpoisten, myymättä jääneiden kulutustavaroiden hävittämistä. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä edistää uusia palveluihin ja jakamiseen perustuvia liiketoimintamalleja. 
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että kierrätysmateriaalien osuutta lisätään tuotteissa ja luodaan korkealaatuisille uusioraaka-aineille hyvin toimivat EU:n sisämarkkinat. Lisäksi on varmistettava, että kierrätysmateriaalien käytön lisääminen on kokonaisuutena ympäristöllisesti kestävää, eikä johda ympäristön kannalta epäedullisiin raakaainevirtoihin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Lisäksi tulee huolehtia materiaalikiertojen turvallisuudesta ja vähentää haitallisten aineiden käyttämistä tai niiden päätymistä tahattomasti uusiin tuotteisiin, tuotteiden teknisiä ominaisuuksia heikentämättä. 
Valtioneuvosto korostaa huolellisen suunnittelun merkitystä tuottajavastuun laajentamisessa. On tärkeää löytää ratkaisuja siihen, miten kansainvälinen etäkauppa ja esimerkiksi verkkoalustat saadaan saman sääntelyn piiriin kuin EU-alueella toimivat yritykset. 
Kuluttajien ja julkisten hankkijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 
Valtioneuvosto kannattaa kuluttajapolitiikan sekä julkisten ja yksityisten kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista. On tärkeää varmistaa lainsäädännöllä, että kuluttajat saavat luotettavaa ja merkityksellistä tietoa tuotteista, niiden korjauspalveluista, päivitettävyydestä ja varaosista. Tulisi myös edistää luotettavien ja myös pk-yritysten näkökulmasta toteuttamiskelpoisten menetelmien kehittämistä ympäristöväitteille sekä digitaalisten keinojen, kuten sähköisen tuotepassin entistä laajempaa hyödyntämistä. 
Valtioneuvosto pitää julkisten hankintojen roolia erittäin tärkeänä erityisesti kierrätysmateriaalien ja kiertotalouden uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien käyttöönotossa ja markkinoiden vahvistamisessa. Julkisten hankintojen kautta voidaan ratkaisevasti vauhdittaa kestäviä ja ympäristöä säästäviä tuotteita ja ratkaisuja, kuten puurakentamista. Valtioneuvosto korostaa kuitenkin huolellisen arvioinnin, tapauskohtaisuuden ja hankintojen elinkaarivaikutusten tärkeyttä komission suunnitelmissa asettaa julkisille hankinnoille pakollisia EU-tason vähimmäiskriteereitä ja ‑tavoitteita. Tarpeellisuuden harkinnassa tulisi keskittyä ympäristön kannalta keskeisiin tuoteryhmiin. Kestäviä hankintoja on tarpeen vauhdittaa nopeasti lisäämällä julkisille hankintayksiköille informaatio- ja resurssitukea. Lisäksi ympäristöä säästävien julkisten hankintojen valtavirtaistamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan seurantaa. 
Kierto tuotantoprosesseissa 
Valtioneuvosto kannattaa teollisuuden uudistumista kohti ilmastoneutraalia, kilpailukykyistä ja kiertotalouteen perustuvaa mallia, joita valtioneuvosto toteuttaa työn alla olevien toimialakohtaisten vähähiilisyyden tiekarttojen avulla. On tärkeää kehittää tuotantoprosesseja ja teollisia symbiooseja, edistää digitaaliteknologioiden käyttöä materiaalien seurannassa ja jäljittämisessä sekä sertifiointijärjestelmien kehittämistä. Valtioneuvosto pitää hyvänä komission tavoitetta tukea kestävää ja kiertotalouteen perustuvaa biotaloutta toteuttamalla EU:n biotalousstrategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Näin biotalous ja uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetut ratkaisut auttavat osaltaansaavuttamaan kestävää kasvua koko Euroopan alueella.  
Keskeisten tuotteiden arvoketjut 
Valtioneuvosto kannattaa komission suunnitelmaa kohdistaa kiertotaloustoimet paljon resursseja käyttäviin toimialoihin, joilla on kiertotalouspotentiaalia. 
Elektroniikka ja tieto-ja viestintätekniikka 
Valtioneuvosto tukee digitaaliteknologian hyödyntämistä entistä enemmän kiertotalouden edistämisessä. Samalla olisi kuitenkin vähennettävä digitaalisuuden haitallisia ympäristövaikutuksia mm. energiatehokkuutta parantamalla ja käytetyn elektroniikan ja siihen sisältyvien kriittisten materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä lisäämällä. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komissio valmistelee kiertoelektroniikka-aloitteen, jonka tavoitteena on mm. edistää laitteiden kestävyyttä ja pidentää niiden käyttöikää. Valtioneuvosto pitää tärkeänä toimia sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyksen ja käsittelyn parantamiseksi, mutta suhtautuu varauksella ehdotukseen EU:n laajuisesta vastaanottojärjestelmästä. Sen etuja ja haittoja tulee arvioida suhteessa nykyisten jäsenmaakohtaisten tuottajavastuujärjestelmien toiminnan tehostamiseen. Kategorista tuottajavastuun lisäämistä tulee harkita tarkoin, koska se hajaannuttaa jätehuoltotoimintaa ja häivyttää jätehuollon järjestelyjen kokonaisvastuuta. Valtioneuvosto katsoo, että on tärkeää tarkastella huolellisesti vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevaa EU-säätelyä ja parantaa yhdenmukaisuutta mm. REACH-asetuksen ja ekosuunnitteludirektiivin kanssa. 
Akut ja ajoneuvot 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että varaudutaan sähkö- ja hybridiajoneuvojen ajovoima-akkujen ja sähkölaitteiden akkujen kasvaviin markkinoihin. Valtioneuvosto kannattaa, että lainsäädännöllä varmistetaan kaikkien akkujen ja paristojen osalta turvallinen, kestävä ja kiertotalouden mukainen arvoketju. Ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti valmistetut akut ja paristot ovat suuri mahdollisuus eurooppalaiselle teollisuudelle. Sääntelyn tulee ohjata tuottajia valitsemaan akkuihin ja paristoihin vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja ottamaan kiertotalous- ja ympäristönäkökulmat huomioon jo tuotesuunnittelussa. Elinkaaren loppupäässä on myös varmistettava, että käytettyjen akkujen ja paristojen materiaaleista poistetaan haitalliset ja vaaralliset aineet ennen materiaalien uusiokäyttöä. Akkujen ja paristojen elinkaaren aikainen jäljitettävyys toisi toimintaan läpinäkyvyyttä, tarjoaisi viranomaisille tehokkaampia työkaluja käytettyjen akkujen ja paristojen laittoman maastaviennin estämiseen ja lisäisi työturvallisuutta kunnostus- ja kierrätysvaiheessa. Valtioneuvosto katsoo, että tiukat vaatimukset akkuja ja paristoja koskevassa sääntelyssä edistävät innovaatioiden käyttöönottoa ja estävät ns. ”likaisten akkujen ja paristojen” maahantuonnin Eurooppaan. Valtioneuvosto tukee tavoitetta kertakäyttöisten paristojen korvaamisesta uudelleen ladattavilla akuilla, silloin kun se on käyttötarkoituksen kannalta järkevää. Paristoissa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan uusia, ympäristöystävällisiä materiaaleja, kuten esimerkiksi biopohjaisia materiaaleja, joita Suomessa on jo tutkittu ja kehitetty. 
Valtioneuvosto kannattaa toimia, joilla ajoneuvojen suunnittelussa huomioitaisiin nykyistä paremmin romuajoneuvojen kierrätys. Mahdollinen vaatimus pakollisesta kierrätetyn materiaalin osuudesta ei kuitenkaan saisi vaarantaa turvallisia materiaalikiertoja. Samalla on kuitenkin mahdollistettava materiaalien kierrättäminen siellä, missä se on turvallista ja missä se tukee kestävää tuotesuunnittelua. Esimerkiksi autojen muoviosien kierrättäminen autoteollisuuden ulkopuolella on haastavaa erilaisten palonsuoja- ja muiden kemikaalien vuoksi. Turvallisuusvaatimusten ei pidä estää teollisuusalakohtaisten suljettujen kiertojen kehittämistä, jos se osoittautuu teknisesti ja taloudellisesti mahdolliseksi. 
Muovit ja pakkaukset 
Valtioneuvosto kannattaa jatkotoimia muovistrategian toimeenpanossa mm. sääntelykehyksen laatimista biohajoaville muoveille sekä toimia tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien ja tahattomien mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. Valtioneuvosto pitää hyvänä ohjauskeinoja, joilla perinteisiä, fossiilisista raaka-aineista valmistettuja muoveja korvataan kestävillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Pakollisten kierrätysmuovien osuutta koskevia vaatimuksia säädettäessä on arvioitava ja varmistettava mm. tarvittavien turvallisten kierrätysmateriaalien saatavuus. Pakolliset kierrätysmuovien osuutta koskevat vaatimukset voivat olla tehokkaita ohjauskeinoja kierrätysmateriaalien kysynnän kasvattamiselle, mikä loisi myös kannustimen parantaa turvallisten kierrätysmateriaalien saatavuutta. 
Valtioneuvosto pitää hyvänä komission tavoitteita vähentää ylipakkaamista ja pakkausjätettä. On tärkeää myös vahvistaa pakkausten uudelleenkäytön ja kierrätyksen huomioon ottavaa tuotesuunnittelua kuitenkin heikentämättä tuote- ja elintarviketurvallisuutta ja muistaen pakkausten ja pakkausmateriaalien merkityksen esimerkiksi ruokahävikin vähentämisessä. 
Tekstiilit ja huonekalut 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että tekstiilit on nostettu yhdeksi keskeisistä arvoketjuista, joihin kiertotalouden toimenpiteitä kohdistetaan. Valtioneuvosto kannattaa kokonaisvaltaisen EU:n tekstiilistrategian valmistelua, jolla tavoitellaan muutosta koko tekstiilialan arvoketjuun. On tärkeää vahvistaa ekosuunnittelua tekstiilialalla, tukea ympäristöystävällisten biopohjaisten ja kierrätyskuitujen valmistamista sekä niihin liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja markkinoiden vahvistamista sekä puuttua pikamuodin aiheuttamiin ongelmiin ja edistää tuote palveluna -liiketoimintamalleja. Lisäksi on varmistettava tekstiilien kierrätysketjun kestävyys myös EU:n ulkopuolella. 
Rakentaminen ja rakennukset 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komissio käynnistää kokonaisvaltaisen kestävää rakennettua ympäristöä koskevan strategian, joka kannustaa energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen ja ilmastokestävyyteen sekä laajemmin rakennusten koko elinkaaren tarkasteluun. Valtioneuvosto pitää tärkeänä panostaa myös rakentamiseen liittyvien uusiutuvien materiaalien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Esimerkiksi puurakentamisella voidaan vähentää painetta uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön ja lisätä hiilen pitkäaikaista varastointia. 
Valtioneuvosto kannattaa rakennustuoteasetuksen tarkistamista, jotta voitaisiin edistää niiden jo kertaalleen käytettyjen materiaalien uudelleenkäyttöä, joilla on käyttöarvoa. Digitalisaation hyödyntämisessä on tärkeää ottaa käyttöön rakennusten digitaalisten tuoteselosteiden lisäksi tietomallipohjainen rakennussuunnittelu. Rakennuksen suunnitteluvaiheen tulee entistä paremmin tukea rakennuksen elinkaaren materiaalitehokkuutta käyttöikäsuunnittelun, muunneltavuuden ja purettavuuden avulla. 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että rakentamisen energiatehokkuutta edistetään esimerkiksi korjausrakentamisen aloitteen muodossa. Aloitteen ei kuitenkaan tule johtaa kategorisiin korjausvelvoitteisiin esimerkiksi tyhjenevissä kiinteistöissä eikä lisätä kuntien velkataakkaa kohtuuttomasti. Aloitteen tulee sen sijaan kannustaa energiatehokkuusremontteihin rakennusten tuleva käyttö ja muu korjausvelka huomioiden. Energiatehokkuutta parannettaessa olisi aina tarkasteltava nettohyötyjä elinkaariajattelun kautta. Päästövähennyksiin tähtäävissä korjauksissa tulisi suosia materiaalitehokkaita korjauskonsepteja, toisin sanoen välttää turhaa purkamista ja hyödyntää purkumateriaalit mahdollisimman korkeatasoisesti. 
Elintarvikkeet, vesi ja ravinteet 
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komissio valmistelee Pellolta pöytään -strategian, joka kattaa koko ruokajärjestelmän. On tärkeää, että edistetään kestävää ja resurssitehokasta ruoantuotantoa ja -kulutusta sekä samalla huomioidaan ruokajärjestelmän talous-, ympäristö-, terveys- ja ilmastovaikutukset ruokahävikin vähentämistoimia ja huoltovarmuutta unohtamatta. 
Valtioneuvosto näkee hyödyllisenä, että tiedonannossa tunnistetaan tarve lisätä veden uudelleenkäyttöä ja parantaa vesitehokkuutta esimerkiksi teollisuudessa ja EU-tasolla myös maataloudessa ottaen huomioon kansallinen konteksti. Vesi kytkeytyy kiertotaloustavoitteisiin monella tapaa, niin luonnonvarana, raaka-aineena, prosessi- ja jäähdytysvetenä kuin myös jätevesinä. Jätevesien uudelleenkäyttöä sekä niiden sisältämien aineiden sekä energian talteenottoa ja hyödyntämistä on tarpeen lisätä merkittävästi nykyisestä ottaen kuitenkin huomioon veden uudelleenkäytöstä aiheutuva energiakulutus ja alueelliset erot vesitaloudessa. Kierrätettyjen ravinteiden markkinoita edistettäessä ja ravinnehuoltosuunnitelman toimissa tulee huolehtia, että ei samalla lisätä ravinteiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia vesistöihin. Puhtaan veden häiriötön saatavuus on tärkeää alku- ja elintarviketuotannolle. Kiertotalouden mahdolliset riskit esimerkiksi mikrobien ja kemiallisten aineiden suhteen on tunnistettava ja hallittava. 
Vähemmän jätettä ja enemmän arvoa 
Tehostettu jätehuoltopolitiikka jätteen synnyn ehkäisemisen ja kierron tukemiseksi 
Valtioneuvosto pitää hyvinä komission toimia, jotka edistävät ratkaisuja korkealaatuiseen lajitteluun ja epäpuhtauksien poistamiseen jätteistä sekä minimoivat terveyden tai ympäristön kannalta haitallisten aineiden esiintymistä kierrätetyissä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa. On tärkeää kehittää yhdenmukaisia menetelmiä erityistä huolta aiheuttavien tai muuten terveys- ja ympäristövaikutusten tai kierrätettävyyden näkökulmasta ongelmallisten aineiden seuraamiseksi tuotteissa ja jätteissä, ottaen huomioon myös tuonnin kolmansista maista. Kiertotalouden edistämisen kannalta on tärkeää kehittää jätteeksi luokittelun päättymistä ja sivutuotteita koskevia menettelyitä sekä vahvistaa standardoinnin roolia. Valtioneuvosto tukee myös komission toimia tehostaa yhteistyötä niin kansainvälisesti kuin jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien kesken. 
Jätteiden erilliskeräystä koskevia säännöksiä voi joissain tapauksissa olla syytä täsmentää ja yhdenmukaistaa EU:n alueella. Valtioneuvosto katsoo, että erilliskeräyksen järjestämistä koskevien säännösten ei kuitenkaan tule olla yksityiskohtaisia. Jäsenmaiden tulisi voida päättää keräyksen järjestelyistä siten, että järjestelyissä voitaisiin ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten etäisyydet ja asukastiheydet. Lisäksi edellisen jätedirektiivin muutosten vaikutukset tulisi analysoida ennen kuin tehdään uusia muutoksia erilliskeräysjärjestelmien yhdenmukaistamiseen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä lisätoimia asukkaiden ja työntekijöiden aktivoimiseen sekä valistus ja neuvontatoimenpiteisiin. 
Kiertotalous ja kemikaalit 
Valtioneuvostolle ovat tärkeitä toimet, joilla edistetään turvallisia, jäljitettäviä materiaalikiertoja ja tuetaan kiertotaloutta. Valtioneuvosto kannattaa turvallisen suunnittelumallin (safe-by-design) edistämistä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan uusioraaka-aineiden turvallisuuden varmistamiseksi on edelleen tarpeen edistää vaarallisimpien kemikaalien korvaamista sekä kehittää ratkaisuja ja menetelmiä vaarallisten aineiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi jätteistä. Digitalisaation edistäminen niin, että kehitettävät järjestelmät tukevat tiedonkeruun tehokkuutta ja luotettavuutta kuormittamatta liikaa teollisuutta ja viranomaisia, on kannatettavaa. Kerätyn tiedon tulisi olla kierrätysalan toimijoiden hyödynnettävissä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tulevassa kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa käsitellään kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön välistä vuorovaikutusta ja vahvistetaan synergioita kiertotalouden kanssa. 
Hyvin toimivien EU:n markkinoiden luominen uusioraaka-aineille 
Valtioneuvosto pitää myönteisenä komission ehdotusta parantaa uusioraaka-aineiden markkinoita erilaisilla toimilla. Kierrätettyjen materiaalien osuutta tuotteissa koskevien vaatimusten käyttöönottoa selvitettäessä on kuitenkin tarkasti arvioitava turvallisten kierrätysmateriaalien saatavuus EU:ssa ja eri jäsenvaltioissa sekä tuotteet ja materiaalit, joihin vaatimuksia voitaisiin kohdistaa. 
Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat edellytys kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseksi, mitä standardoinnin ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien yhteisten kriteerin kehittäminen voi edistää. Lisäksi uusien teknologioiden kehittämistyön tukemisella on tärkeä rooli uusioraaka-aineen käytön lisäämisessä. 
Jätteiden vienti EU:sta 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä jätteensiirtoasetuksen kehittämistä ja toimeenpanoa. Uusien jätteensiirtoja koskevien kieltojen valmistelussa tulisi kuitenkin välttää liian kategorisia ratkaisuja. Jätteiden siirtoja koskevissa säännöksissä tulisi ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon jätteiden käsittelyn ympäristö- ja talousvaikutukset sekä käsittelykapasiteetit ja uusioraaka-aineiden markkinat. Esimerkiksi joidenkin erityiskäsittelyä vaativien jätteiden osalta voisi olla perusteltua viedä niitä maihin, joilla on tällaiseen käsittelyyn soveltuvaa korkealaatuista teknologiaa. Jätteiden siirroissa tulee kiinnittää erityistä huomiota haitallisiin aineisiin ja niiden asianmukaiseen käsittelyyn. Näissä toimissa on otettava huomioon Baselin sopimuksen ja OECD:n päätösten asettamat vaatimukset. 
Ihmisten, alueiden ja kaupunkien hyväksi toimiva kiertotalous 
Valtioneuvosto katsoo, että kaupungeilla ja alueilla on tärkeä rooli kiertotalouden toimijoina ja uusien toimintakäytäntöjen mahdollistajina. Siksi on tärkeää, että erilaisilla EU:n ja jäsenvaltioiden rahoitusinstrumenteilla tuetaan kaupunkien ja alueiden kiertotaloustoimia, kokeiluja sekä siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen. Julkiset hankinnat ovat kuntien ja kaupunkien keskeisin väline edistää kestävien kiertotalousratkaisujen ja palvelujen markkinoita, etenkin rakentamisen kiertotaloudessa. 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä parantaa kiertotalouteen siirtymisen edellytyksiä luoda työpaikkoja ja vahvistaa alueita niin osaamiseen ja koulutukseen panostamalla kuin myös erilaisten investointi- ja muiden rahastojen avulla. Valtioneuvosto pitää hyvänä komission ehdotuksia uuden osaamisen ja taitojen päivittämisestä mm. osaamisohjelmalla ja tukemalla, elinikäistä oppimista ja sosiaalista innovointia Euroopan sosiaalirahasto plussasta. Lisäksi työpaikoilla tehtävät kiertotaloustoimet tarvitsevat tuekseen kansallista ohjeistusta ja koulutusta, jotta niillä oleva potentiaali realisoituisi. 
Monialaiset toimet 
Valtioneuvosto on samaa mieltä siitä, että kiertotalous on ilmastoneutraaliuden välttämätön edellytys ja, että kiertotalouden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen välisiä synergioita tulee vahvistaa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä nopeutetaan ohjaamalla rahoitusta kestävämpiin tuotanto- ja kulutusmalleihin ja vahvistamalla politiikkakoherenssia eri toimien välillä. 
Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että EU:n eri ohjelmat ja rahoitusinstrumentit tukevat monipuolisesti kiertotaloutta edistävää tutkimusta ja kehittämistä, innovaatioita sekä uusien teknologioiden pilotointia. Esimerkiksi tulevan Horisontti Eurooppa -ohjelman t&i-kumppanuuksilla ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman digitaalisten innovaatiokeskittymien verkostoilla on tärkeä mahdollistava rooli kiertotalouteen siirtymisessä. Valtioneuvosto näkee tärkeänä EU-tasoista teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa toimintasuunnitelmaa. Älykäs teollis- ja tekijänoikeuspolitiikka on keskeinen tekijä mm. yrityksien kasvun sekä työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen kannalta. 
Toiminnan johtaminen maailmanlaajuisella tasolla 
Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä kiertotalouden edistämistä maailmanlaajuisesti erilaisin yhteistyön tavoin, esimerkiksi huomioimalla kiertotalous vapaakauppasopimuksissa. Valtioneuvosto pitää hyvänä monenkeskisen vuoropuhelun ylläpitämistä ja kiertotalouteen liittyvän säännöstön luomista myös keskeisissä monenvälisissä järjestöissä, kuten WTO. Valtioneuvosto näkee hyödyllisenä myös kiertotalouteen liittyvien kansainvälisten standardien kehittämistä (ISO). 
Edistymisen seuranta 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Eurostatin seurantakehikkoa kehitetään kuvaamaan paremmin kiertotalouden edistymistä. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi tulisi harkita mm. indikaattoreita, jotka kuvaavat kiertotalouden liiketoiminnan kehittymistä sekä kulutuksen jalanjälkeä ja innovaatioita. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma sisältää komission suunnitelmat kiertotalouden edistämiseksi ja suuntaa toimia laajasti yhteiskunnan eri toimijoille. Toimintasuunnitelma on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Komissio ehdottaa 35 toimenpidettä sisältäen lainsäädäntöaloitteita, strategioita ja muita ohjauskeinoja ja politiikkatoimia. Valtioneuvoston selvityksessä todetaan, että yksittäisiin lainsäädäntöhankkeisiin ja toimenpide-ehdotuksiin otetaan kantaa, kun ne tulevat kansalliseen käsittelyyn. 
Uudella kiertotalouden toimintasuunnitelmalla on tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) toteutuksessa. Kiertotalous tarjoaa konkreettisia ratkaisuja ja toimintamalleja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttamiseksi nykyistä kestävämmiksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta on EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta antamassaan lausunnossa (E 61/2019 vp – MmVL 3/2020 vp) pitänyt tärkeänä kunnianhimoisen kiertotalouden toimintasuunnitelman laatimista. Valiokunta on erityisesti painottanut EU:n vuonna 2018 päivitetyn biotalousstrategian toimeenpanon roolia. Kestävän eurooppalaisen biotalouden on oltava yksi keskeinen osatekijä vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuva talousmalli on kiertotaloutta ja tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kytkeytyä irti uusiutumattomien ja fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. 
Komission mukaan uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteena on toimenpiteiden kohdistaminen sinne, missä niillä on todella merkitystä eli paljon resursseja käyttäviin toimialoihin. Komission ehdotuksen avainsektoreita kiertotalouden kannalta ovat rakennus- ja purku-, elintarvike-, tekstiili-, liikenne- ja elektroniikkasektorit. Keskittymällä tiettyihin avainsektoreihin saadaan tuettua paitsi ilmastotavoitteita myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuus-, Pellolta pöytään- ja metsästrategioita. Valiokunta painottaa, että kiertotalouden toimintasuunnitelman ja biotalousstrategian sekä edellä mainittujen muiden ohjelmien ja strategioiden yhteensovittamista tulee jatkaa ja hyödyntää kestävän biotalouden ratkaisuja siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia ta-loutta.  
Valiokunta toteaa, että komissio on 20.5.2020 julkaissut Pellolta pöytään –strategian, johon valiokunta tulee ottamaan erikseen kantaa. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että kiertotalouden toimintasuunnitelma ja Pellolta pöytään -strategia kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ruoan tuotannon, pakkaamisen, sivuvirtojen hyödyntämisen ja ruokahävikin vähentämisen osalta. Molempien osalta tulee ottaa huomioon myös elintarvikesektorin huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat. Valiokunta katsoo, että elintarvikealaan keskittyvä oma strategia on perusteltu, koska elintarvikkeet eroavat kiertotalouden näkökulmasta monista muista kulutushyödykkeistä. 
Suomessa on laadittu eri toimijoiden yhteistyönä elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus vuosille 2019–2021, jonka tavoitteisiin kierrätysasteen nostamisesta sekä elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämisestä alan toimijat ovat laajasti jo sitoutuneet. Elintarvikeketjut ovat pitkiä ja niissä on mahdollisuuksia edelleen tehostaa muun muassa sivuvirtojen hyödyntämistä. Valiokunta nostaa esiin, että elintarviketuotannossa nykyisin jäljelle jäävä loppuosa biomassasta on mahdollista systemaattisemmin hyödyntää esimerkiksi kierrätyslannoitteiden ja biokaasun tuotannossa. Kierrätettyjen ravinteiden markkinointia edistettäessä tulee samalla huolehtia myös kierrätysravinteiden korkeasta laadusta, jotta maataloustuotannon tuotantokyky pysyy korkealla tasolla. 
Valiokunta korostaa, että edellä mainitun EU:n metsästrategian päivityksen kautta voidaan edistää muun ohella puurakentamista. Tässä yhteydessä voidaan nostaa esiin, että myös komission ilmastovisio vuodelta 2018 painottaa puujalosteiden roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja puuraaka-aineen tarvetta moniin teollisiin tuotteisiin (esimerkiksi rakentaminen, kuitutuotteet, tekstiilit, komposiitit, biomuovit, uusiutuva energia, kemikaalit). 
Valiokunta painottaa, että biotalouspohjaisilla toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja maataloudessa, suomalaisyrityksillä on tarjota teknologiaa, palveluita ja toimintamalleja, joita ilmasto -ja ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan. Kiertotalouden toimintasuunnitelma voi siten osaltaan edistää suomalaisyritysten tarjoamien kestävien ilmasto- ja kiertotalousratkaisuiden vientimahdollisuuksia. Valiokunta katsoo, että uusiutuvista materiaaleista valmistettujen tuotteiden monia mahdollisuuksia kiertotaloudelle taikka biopohjaisia tuotteita vaihtoehtona fossiilisille ja muille ympäristölle huomattavasti haitallisemmille tuotteille on syytä nostaa toimintasuunnitelmaan liittyvässä jatkovalmistelussa nykyistä voimakkaammin esiin. Lisäksi Suomessa on kehitetty hyväksi havaittuja sääntelykeinoja, kuten esimerkiksi pullopanttijärjestelmä, joiden laajentamista koko EU:n alueelle ja myös muihin kulutushyödykkeisiin Suomen tulee edistää.Valiokunta katsoo, että EU:n sääntelyn ei ainakaan tule asettaa esteitä suomalaisen panttijärjestelmän käytölle. 
Toimintasuunnitelmassa asetettu tavoite ylipakkaamisen ja pakkausjätteen määrän vähentämisestä on lähtökohtaisesti kannatettava. On tärkeää, että pakkausten koko ei ole suhteeton itse tuotteen kokoon nähden. Elintarvikkeiden kohdalla pakkauksia arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon pakkauksen perustehtävä tuotteen suojaamisessa erilaisilta vaurioilta ja siten myös pakkausten positiivinen puoli ruokahävikin ennaltaehkäisijänä ja sitä kautta suurempien ympäristövaikutusten estäjänä. Valiokunta korostaa, että pakkauksia ja pakkausratkaisuja ei tulisikaan arvioida ekologisesti kapeasti, vaan pakkausten ja pakkausmateriaalien ympäristösuorituskykyä tulisi arvioida ottaen huomioon pakkauksen suojaavuus ja koko pakkausjärjestelmän elinkaariset ympäristövaikutukset. 
Valiokunta pitää tärkeänä valtioneuvoston kannassa esitettyä toteamusta puhtaan veden häiriöttömän saatavuuden merkityksestä elintarvikealalle. Veden riittävyys ja saatavuus vaihtelevat jäsenmaakohtaisesti, mikä tulee ottaa huomioon EU-tason toimenpiteitä suunniteltaessa Suomen olosuhteisiin ja runsaisiin vesivaroihin nähden kohtuuttomien toimien välttämiseksi. Veden tehokas käyttö sekä uudelleenkäytön edistäminen ovat osa kiertotaloutta myös elintarvikeketjussa, mutta niihin liittyvien toimien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset riskit muun muassa hygienianäkökulmasta.  
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 17.6.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anne
Kalmari
kesk
varapuheenjohtaja
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Seppo
Eskelinen
sd
jäsen
Satu
Hassi
vihr
jäsen
Mikko
Lundén
ps
jäsen
Jari
Myllykoski
vas
jäsen
Anders
Norrback
r
jäsen
Raimo
Piirainen
sd
jäsen
Piritta
Rantanen
sd
jäsen
Jenna
Simula
ps
jäsen
Peter
Östman
kd
varajäsen
Joakim
Strand
r
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Tuire
Taina
Viimeksi julkaistu 17.6.2020 13.30