Tausta
Euroopan unioni ja Mercosur-maat, Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay, ilmoittivat 6.12.2024 päässeensä sopuun assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevasta osiosta. Komissio ja Mercosur pääsivät neuvottelutulokseen sopimuksen kauppaosista jo vuonna 2019, mutta neuvottelutuloksen hyväksyttävyys EU:ssa kaatui Amazonin-alueen metsäpaloihin. EU:ssa katsottiin, että sopimukseen on neuvoteltava kestävää kehitystä vahvistavia sitoumuksia. Sopimuksen muista poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevista osioista päästiin yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2020. Neuvottelutulosta koskeva valtioneuvoston kanta sisältyy valtioneuvoston kirjelmään UJ 15/2025 vp, jonka käsittelyssä hyväksyttiin eduskunnan kanta 24.9.2025.
Valiokunta on käsitellyt Mercosur- sopimusneuvotteluja lausunnoissaan (MmVL 9/2018 vp — U 15/2018 vp) ja (MmVL 12/2021 vp — U 15/2018 vp). Valiokunta on lausunnoissaan painottanut, että Mercosur-maista tuodun ruoan terveys- ja turvallisuusvaatimukset ovat seikkoja, joihin tulee suhtautua erittäin vakavasti, eikä poikkeuksia elintarviketurvallisuuteen tule hyväksyä. Valiokunta on toisaalta pitänyt tärkeänä, että sopimus myös parantaa mahdollisuuksia elintarvikeviennin kasvattamiselle. Suomen ja EU:n elintarviketurvallisuuden korkea taso ja eläinten hyvinvointi ovat kilpailuetu ulkopuolisissa vientikohdemaissa. Tulevia kolmansien maiden kanssa käytäviä assosiaatiosopimusten neuvotteluja silmällä pitäen valiokunta painottaa erityisesti antibioottiresistenssin ja eläintautien torjunnan, elintarviketurvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin vaatimusten sekä kasvinsuojeluaineiden käytön rajoitusten vaikutusta EU:n maatalouden kilpailukykyyn, kustannuskilpailukyky mukaan lukien.
Suojatoimien ennakoitu tarve
Nyt käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen tarkoituksena on sisällyttää EU:n lainsäädäntöön EU:n ja Mercosurin välisiin sopimuksiin sisältyvät määräykset, jotka koskevat maatalouden suojatoimenpiteitä. Ehdotuksessa vahvistetaan menettelyt, joilla taataan maataloustuotteita koskevien kahdenvälisten suojatoimenpiteiden täytäntöönpano. Sen tarkoituksena on varmistaa, että EU voi reagoida nopeasti ja ennakoitavasti tilanteissa, joissa maataloustuotteiden tuonnin kasvu Mercosur-alueelta aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa unionin tuotannolle.
EU:n kannalta erityisen merkittäviä tuontituotteita ovat naudanliha, siipikarjanliha ja sokeri. Niihin liittyy Mercosur-tuonnin myötä EU:n alueen tuotantoon kohdistuva kasvava kilpailupaine. Naudanlihalle on sovittu 99 000 tonnin kiintiö 7,5 prosentin tullilla, joka vastaa noin 1,6 prosenttia EU:n kulutuksesta. Kiintiö jää alle puoleen nykyisistä tuontimääristä. Siipikarjanlihan lihalle on 180 000 tonnin tulliton kiintiö. Tämä edustaa noin 1,4 prosenttia EU:n kulutuksesta. Sokerin osalta sovittu rajattu tulliton kiintiö ei uhkaa suoraan eurooppalaista tuotantoa. Edellä sanotun valossa tuonnin vaikutukset EU:n tuottajahintoihin arvioidaan vähäisiksi.
Kaiken kaikkiaan Suomeen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan rajallisiksi, sillä esimerkiksi vuonna 2023 Mercosur-maista tuotiin naudanlihaa alle 300 tonnia ja siipikarjanlihaa noin 140 tonnia. Jos tuonti aiheuttaa markkinahäiriön muualla Euroopassa, vaikutukset voivat ulottua Suomeen. Samoin muualla Euroopassa ilmenneen markkinahäiriön johdosta käyttöönotettavat suojatoimet antavat välillisesti suojaa myös Suomelle. Siinä tapauksessa, että markkinahäiriöitä ilmenee Suomessa ja on näyttöä vakavasta haitasta tai vakavan haitan uhasta, Suomi voi pyytää suojatoimitutkinnan aloittamista.
Tuonnin aiheuttaman kilpailupaineen hillitsemiseksi ja markkinahäiriöiden estämiseksi Suomi on pitänyt tärkeänä, että mahdolliset markkina-avaukset Suomelle herkissä maataloustuotteissa toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan pohjalta ja ensisijaisesti tullikiintiöillä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan saavutettu neuvottelutulos vastaa tältä osin Suomen tavoitetta. Neuvoteltu sopimus avaa vientimahdollisuuksia eurooppalaisille ja suomalaisille elintarvikealan yritysten korkean lisäarvon tuotteille. Sopimus sisältää yli 350 eurooppalaisen maantieteellisen merkinnän suojan. Se vahvistaa kestävän kehityksen, ilmastotoimien ja metsäkadon torjunnan tavoitteita. Kaiken kaikkiaan valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa EU:n on arvioitu onnistuneen hyvin neuvotteluissa.
Markkinahäiriöiden ennaltaehkäisy
Valiokunta pitää tärkeänä, että nyt neuvoteltu sopimus ja sen toimeenpano, mukaan lukien käsiteltävänä oleva asetusehdotus, tukevat kokonaisuutena EU:n tavoitetta tasapainoisesta ja vastuullisesta kauppapolitiikasta, joka turvaa EU:n maatalouden toimintaedellytykset ja edistää samalla vientimahdollisuuksia kestävällä tavalla. Sopimuksen toimeenpanoon kohdistuu edelleen huoli siitä, että Eurooppaan syntyy kahden standardin markkinat. EU:n tuotantoon liittyvät tiukat rajoitukset antibioottien ja hormonien käytöstä, eläinten hyvinvoinnista, ympäristönsuojelusta sekä lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Näitä vaatimuksia myös valvotaan. Erityisesti tämä pätee pohjoismaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, joissa lihantuotantoon sovelletaan erityisen korkeita standardeja. Mercosur-maissa lihaa tuotetaan teollisessa mittakaavassa ja edulliset tuotantokustannukset mahdollistavissa olosuhteissa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU on muussa lainsäädännössään asettanut EU:n tullialueen ulkopuoliselle tuonnille laatuvaatimuksia, jotka turvaavat myös EU:n tuotannon kilpailukykyä ja kuluttajan asemaa. Valiokunta pitää äärimmäisen tärkeänä, että näiden vaatimusten noudattamista myös valvotaan. Nyt käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen osalta valiokunta kannattaa säännöksiä, joiden mukaan komission tulee seurata EU:n ja Mercosurin välisen sopimuksen vaikutuksia maataloussektoriin erityisesti herkiksi määriteltyjen tuotteiden osalta. Valiokunta korostaa, että maataloustuotteiden osalta eri kauppasopimusten kumulatiivisia vaikutuksia tulee seurata säännöllisesti.